Kaiken piti olla selvää sen jälkeen, kun EU-päättäjät äänestivät polttomoottoriautojen kieltämisestä helmikuun puolivälissä. Äänin 340 puolesta, 279 vastaan ja 21 tyhjää parlamentti hyväksyi lain, jonka mukaan uusien henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen CO2-päästöjen tavoitetaso on nolla 2035. Käytännössä laki kieltää fossiilisilla polttoaineilla toimivien uusien bensiini- ja dieselautojen tuonnin EU-markkinoille.
Parlamentin ja ministerineuvoston neuvottelutulosten siunaaminen on yleensä pelkkä muodollisuus, muttei tällä kertaa. Kun "kieltolaki" eteni äsken EU:n ministerineuvostoon sinetöitäväksi, Saksa päätti yllättäen jarruttaa lain etenemistä yhdessä Puolan, Italian ja Bulgarian kanssa.
Mielenmuutoksen taustalla on Saksan liberaalidemokraattinen hallituspuolue FDP, joka haluaa polttomoottoriautoille pidemmän jatkoajan ja vaatii niin kutsuttujen sähköpolttoaineiden huomioimista laissa.
Saksa toivoo komissiolta vahvistusta sille, että ilmastoneutraalisti valmistettavia synteettisiä polttoaineita saa käyttää uusissa polttomoottoriautoissa myös 2035 jälkeen. Sähköpolttoaine sopii kyseisiin autoihin, mutta aineen kaupallinen tuotanto on yhä vaiheessa. Moni pitääkin Saksan vaatimusta verukkeena, jonka todellinen tavoite on fossiilisten polttoaineiden käytön jatkaminen.
Liikenteen osuus EU:n hiilidioksidipäästöistä on noin 12 prosenttia. EU haluaa nollata päästöt ja keinovalikoiman kärkeen on nostettu vety- ja varsinkin sähköautot. Saksassa ja muissakin autoteollisuusmaissa tätä on pidetty ideologisena valintana, mikä estää vaihtoehtoisten keinojen käytön.
Saksa on oikealla asialla väärään aikaan. Sen olisi pitänyt reagoida autokieltolain ongelmiin päättäväisemmin jo lain valmisteluvaiheessa. Nyt irtiotto uhkaa vaarantaa EU:n ilmastopäästöjen vähentämiseen tähtäävät tavoitteet ja vihreän siirtymän uskottavuuden.
Saksan huolet ovat saaneet Suomelta ymmärrystä, mutta loppujarruttelulle sitä ei ole ymmärrettävästi löytynyt. Liikenneministeri Timo Harakan (sd.) mielestä "saavutettuja kompromisseja ei pitäisi lähteä enää avaamaan, koska se halvaannuttaa EU:n päätöksenteon ja tekee siitä arvaamatonta" (Yle 13.3.).
Suomen toiveena on ollut, että biokaasu huomioitaisiin vähintäänkin siirtymäkauden polttoaineena – valmisteilla on EU-tason lausuma asiasta. Unohtaa ei saisi vihreää vetyäkään.
Kieltolaki takarajoineen ei ollut välttämättä EU:lta viisain siirto, mutta tehty mikä tehty. On yhä mahdollista, että polttomoottoreiden päästöt alenevat nollaan tai lähelle sitä 2035 mennessä. Jos näin käy, olisi järjetöntä luonnonvarojen tuhlausta siirtyä kertaheitolla sähköautoaikaan, mikä vaatii maapallon vielä hyödyntämättömien mineraalivarojen massiivista käyttöön ottoa.
P.S.
Autoteollisuus liikkuu kiihtyvällä vauhdilla kohti sähköautoaikaa. Moni autonvalmistaja on jo ilmoittanut lopettavansa polttomoottoriautojen valmistamisen lähivuosina. Uudistushenkisimmät uskovat, että sähköautot korvaavat uudet polttomoottoriautot Euroopassa jo ennen vuotta 2035. Kävi niin tai näin, vanhojen pakoputkiautojen korvaantumisessa menee varmuudella pidempään. Suomessa, missä autokanta on Euroopan vanhinta, viimeinen polttomoottoriauto hävinnee maanteiltä joskus 2060-luvulla jos silloinkaan.