Pankit ovat kertoneet pidempien asuntolaina-aikojen kasvattaneen suosiotaan sen jälkeen, kun kesällä tuli mahdolliseksi saada asuntolainaa jopa 40 vuodeksi. Pitkä takaisinmaksuaika tarjoaa luonnollisesti mahdollisuuden kohtuulliseen kuukausierään, mutta asiantuntijoilla on myös varoituksen sanoja.
Tiivistetysti kyse on riskien hallinnasta, sanoo Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell.
– Riskit kasvavat, kun laina-aika on pitkä. Se pitäisi ymmärtää. Se on riskialttiimpi tuote.
Beurling-Pomoellin mukaan pienempi kuukausierä voi tuntua houkuttelevalta.
– Mutta ongelmana on, että taloustilanne ei lähtökohtaisesti ole kovin hyvä, jos joudutaan menemään pitkään laina-aikaan. Kuukausierä voi kuulostaa hyvältä, mutta sinä maksat siitä isosti ja kalliisti. Maksat huomattavasti enemmän korkoja. Siksi on aina pohdittava, kumpi on tärkeämpää: matalampi kuukausierä vai pienemmät korkokulut koko laina-ajalta.
Osastopäällikkö Samu Kurri Finanssivalvonnasta huomauttaa monien ajattelevan pitkää laina-aikaa ikään kuin tyhjiössä.
– Kun pidennän laina-aikaa, silloin jää käyttöön enemmän rahaa kuukaudessa, jota pystyn kuluttamaan tai sijoittamaan. Problematiikkana on, että historiallisesti kasvaneet lainamahdollisuudet ovat yleensä valuneet asuntojen hintoihin, Kurri sanoo.
Pitkä laina-aika myös pienentää pelivaraa, jos takaisinmaksun kanssa syntyy ongelmia. Jos laina-aika on jo tapissaan, sen pidentäminen ei enää onnistu.
Finanssivalvonnan Kurri huomauttaakin, että todennäköisesti 40 vuoteen mahtuu enemmän yllätyksiä kuin esimerkiksi 10 vuoteen.
Onko lyhennysinnokkuus kasvanut?
Kukaan ei voi tietää, miten korot kehittyvät 30 tai 40 vuoden aikana, kun näkymä jo muutaman kuukauden päähän voi olla sumuinen.
Tämän vuoden alussa 12 kuukauden euribor oli noin 2,2 prosenttia. Kolmen kuukauden euribor oli noin kahdessa prosentissa. Sen jälkeen korot ovat nousseet niin, että 12 kuukauden euribor on nyt noin 3,3 ja kolmen kuukauden noin 2,6 prosenttia. Koroissa on päiväkohtaisia vaihteluita, mutta yleissuunta on ollut kuluneen vuoden aikana selkeä.
Mutta onko koronnousu saanut vauhtia asiakkaiden haluun lyhentää asuntolainoja etupainotteisesti?
S-Pankin luottojohtaja Mari Govenius vastasi pyydettäessä STT:n sähköpostiin. Hän kertoo, että pankissa ei ole havaittu merkittävää muutosta asiakkaiden käyttäytymisessä, joka viittaisi laajamittaiseen asuntolainojen ennenaikaiseen takaisinmaksuun tai poikkeuksellisen voimakkaaseen kiinnostukseen lainojen nopeutettuun lyhentämiseen.
– Historiassa korkotason muutoksilla näyttää kuitenkin olleen yhteys ylimääräisiin lyhennyksiin. Esimerkiksi korkojen noustessa voimakkaasti vuonna 2023 ylimääräisiä lyhennyksiä tehtiin selvästi enemmän.
Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala vastaa viestissään samansuuntaisesti.
– Emme ole havainneet merkittävää muutosta asiakkaiden käyttäytymisessä ylimääräisten lyhennysten tai asuntolainojen ennenaikaisen takaisinmaksun osalta. Tilanne näyttää tältä osin olevan tavanomaisella tasolla.
Nordean Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala on samoilla linjoilla, eikä näe, että vuosien 2022–2024 liikehdintää tapahtuisi samassa mittakaavassa.
Omatoiminen stressitesti
– Kannattaa tehdä omatoimisia stressitestejä ja selvittää oma liikkumavara ja kokeilla, miltä näyttäisi oma kuukausierä eri korkoprosenteilla, Beurling-Pomoell neuvoo.
Finanssivalvonta suosittelee, että pankki testaa asiakkaan maksukykyä vähintään kuuden prosentin korolla. Lisäksi pitäisi pohtia, mikä on asiakkaan maksukyky, jos tulot yhtäkkiä pienenevät esimerkiksi työttömyyden seurauksena.
Finanssivalvonnan esimerkissä neljän prosentin todellisella korolla, 250 000 euron lainalla ja 25 vuoden laina-ajalla kuukausierä olisi noin 1 300 euroa. Kuuden prosentin korolla kuukausierä olisi noin kolmesataa euroa enemmän.
Lyhyt viitekorko on yleisesti ottaen matalampi kuin pidempi. OP Uusimaa kertoo tiedotteessaan, että tammi–elokuun aikana kolmen kuukauden euriborin valitsi uuden lainan viitekoroksi useampi kuin joka kolmas asuntovelallisista, kun viime vuoden vastaavana aikana näin toimi joka viides.
– Lyhyt korko on historiallisesti tullut halvemmaksi. Yleensä lyhyet korot ovat keskimäärin matalampia kuin pitkät korot. Mutta lyhyet korot voivat toisaalta heilua paljon, mikä kasvattaa riskiä, muistuttaa Finanssivalvonnan Kurri.
Kuluttajaliiton Beurling-Pomoellin toinen neuvo on pankkien kilpailuttaminen säännöllisin väliajoin, ei vain silloin kun alkuperäistä lainaa haetaan. Sen tuloksena voi olla mahdollista neuvotella esimerkiksi alhaisempia marginaaleja, jos pankki katsoo, että se haluaisi kyseisen henkilön asiakkaakseen. Kolmanneksi Kuluttajaliiton pääsihteeri suosittelee kasvattamaan puskuria, jos se vain on mahdollista.
Kurrin mielestä Suomessa tähän asti vallinnut käytäntö 20 vuoden tai 25 vuoden laina-ajoista on hyvä ylipitkiin tai niin sanotusti ikuisiin lainoihin verrattuna. Jos lainaa on jäljellä vielä eläkeiässä, miten tuolloin selviää lyhennyksistä, kun tulot väistämättä putoavat.
– On järkevää kuitata velat pois silloin, kun tulot ovat suurimmat. Kun tulot pienenevät, pitää ymmärtää, että rahaa pitää jäädä riittävästi, jotta eläkkeellä pystyy tekemään muutakin kuin maksaa asuntolainaa. Laina on vain yli ajan siirrettyä kulutusta, Kurri huomauttaa.
