Arktisen alueen huomattavaa turvallisuuspoliittista ja taloudellista merkitystä EU:lle ei ole riittävästi huomioitu Brysselissä. EU:n sitoutuminen arktisiin asioihin on geopoliittinen välttämättömyys, kuten komission tiedonannossakin 2021 todettiin. Tämä ei ole näkynyt komission agendalla konkreettisesti juuri lainkaan.
Viimeistään Venäjän laittoman hyökkäyssodan seurauksena olisi odottanut, että komissio ymmärtäisi paremmin myös arktisen alueen strategisen tärkeyden ja nostaisi sen korkeammalle prioriteeteissaan. Näin ei tapahtunut.
Esitin yhdessä virolaisen meppikollegani Urmas Paetin kanssa komissiolle kirjallisen kysymyksen EU:n roolista nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa arktisella alueella ja arktisen turvallisuusstrategian esittämisen aikataulusta. Vaadimme komissiolta vastausta siihen, miten se aikoo tukea arktista tutkimus- ja kehitystyötä, sillä tutkimusyhteistyön keskeytyminen Venäjän kanssa aiheuttaa merkittäviä haasteita. Tiedustelimme myös, aikooko EU osallistua uusien energiaverkkojen luomiseen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen alueella.
Arktisen alueen merkitys Euroopan kokonaisturvallisuuden kannalta on tunnistettava ja saatava pikimmiten EU-politiikan keskiöön. Toimia alueen turvallisuuden, luonnon monimuotoisuuden, tutkimuksen ja elinvoiman tukemiseksi on lisättävä. Tänä keväänä Arktisen neuvoston puheenjohtajuus vaihtuu Venäjältä Norjalle, minkä myötä mahdollisuudet toimia alueen hyväksi paranevat. Jopa 130 hanketta on ollut pysähdyksissä viime maaliskuusta lähtien, pysäyttäen alueen kehittämisen. Nämä hankkeet on saatava taas käyntiin.
Arktiset muutokset vaikuttavat globaalisti meihin kaikkiin, eivätkä haasteet odota. Seuraavalta komissiolta on vaadittava näkemystä ja konkreettisia toimia arktisen alueen hyväksi. Tässä on tärkeä ennakkovaikuttamisen paikka Suomen tulevalle hallitukselle.
Kirjoittaja on europarlamentaarikko (kesk.).