Suomen laaja aluerakenne edellyttää alueellista lentoliikennettä –yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja ulkomaille tarvitaan koko maasta. Alueelliset yhteydet ovat elinkeinoelämälle tärkeä kilpailutekijä.
Lentoasemamme ovat kahta lukuun ottamatta valtion omistaman Finavian hallinnoimia. Sen erityistehtävänä on ylläpitää ja kehittää lentoasemaverkostoa siviili- ja sotilasilmailun tarpeita varten. Verkoston tulee vastata elinkeinoelämän ja kansalaisten liikennepalvelujen kehittämisen ja sotilasilmailun tarpeisiin. Tähän Finavian tuore esitys lentoasemaverkon karsimisesta sopii huonosti.
Lentoliikenteen merkitys pitkillä matkoilla ja nopeissa rahdeissa on suuri. Sijaintimme päämarkkinoiden reunamalla ja harva aluerakenne johtavat kilpailijamaita korkeampiin logistiikkakustannuksiin ja heikompaan saavutettavuuteen. Lentokenttäverkoston karsiminen heikentäisi kilpailuetuamme ja yritysten kasvumahdollisuuksia.
Lentojen keskittäminen muutamiin kannattavimpiin kenttiin on perusteltua vain, jos verkkoa tarkastellaan Finavian kannattavuuden näkökulmasta. Tulevaisuuden strategiaa on lyhytnäköistä laatia vain asemaverkoston ylläpidon näkökulmasta, sillä alueellisilla lentoasemilla on suuri kansantaloudellinen merkitys.
Lentoliikenteen infratarpeet ovat tie- ja rautatieliikennettä pienemmät, sillä lentoliikenteessä infra muodostuu pääosin lentokentistä. Valtion kustannukset tie- ja rataverkosta ovat 2–2,5 miljardia euroa vuodessa. Maakunnallisen lentoasemaverkoston ylläpidon edellyttämät resurssit ovat murto-osa muusta liikenneinfrasta.
Tie- ja rataverkolta tai vesiväyliltä ei edellytetä julkistaloudessa kannattavuutta, sillä liikenneinfran kansantaloudelliset hyödyt ovat mittavat. Lentoasemaverkon ylläpidonkaan ensisijainen tavoite ei tule olla tuottojen kerääminen valtion yhtiölle.
Hallitus linjaa kevään puoliväliriihessään maakuntalentojen ostoista. Lentojen kysyntä ei ole vielä palautunut pandemian jäljiltä 2010-luvun tasolle. Monilla kentillä liikenteen määrä on jo kääntynyt kasvuun. Ostoliikenteellä on voitu pitää väliaikaisesti yllä kotimaan lentoyhteyksiä poikkeusaikoina – ostoa ei ole tarkoitettu pysyväksi järjestelyksi.
Paluu markkinaehtoiseen liikenteeseen tulee tehdä hallitusti, jotta aikaa markkinaehtoisen liikenteen ja uudenlaisten yhteistyömallien järjestämiselle on riittävästi. Markkinaehtoisten lentoyhteyksien syntymisen edellytyksenä on toimiva infra. Lentokenttäverkon karsiminen katkaisisi siivet markkinaehtoisen liikenteen syntymiseltä.