Lapin hyvinvointialueen alijäämä on tänä vuonna väkilukuun suhteutettuna maan suurin. Uusimpien arvioiden mukaan alijäämä on peräti 85,8 miljoonaa euroa, mikä on noin 24 miljoonaa euroa aiemmin arvioitua enemmän.
Mitä tekee Lapin hyvinvointialue? Panee pään pensaaseen ja odottaa, että valtio tulee apuun, kun hätä on suurin.
Sen sijaan, että hyvinvointialueella pohdittaisiin, miten rahat saadaan jatkossa riittämään, tuntuu päättäjien energian ja huomion vievän Länsi-Pohja Mehiläisen tilanne. Sitä taas pohtii parhaillaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV), joka arvioi, onko muutetussa sopimuksessa noudatettu hankintalakia.
Hyvinvointialueilla on pääpiirteissään kaksi toimintatapaa: joillakin alueilla on rivakasti lähdetty tekemään kipeitä säästöjä ja toimintatapojen muutoksia. Osa toimii Lapin tavoin eli pitkittää päätösten tekoa. Lapissa hyvinvointialue aikoo tuoda talouden sopeuttamisohjelman päätöksentekoon vasta huhtikuussa.
Kyseessä on eräänlainen uhkapeli, jossa pelinappuloina ovat alueen asukkaiden sote-palvelut.
Lapissakin on silti pakko jo tänä vuonna ottaa härkää sarvista. Ensi vuoden talousarviota ollaan parhaillaan laatimassa ja pysyviä säästöjä on löydyttävä 47 miljoonan euron edestä.
Luvut ovat niin valtavia, että tavallisen ihmisen on vaikea niitä käsittää. Sen sijaan tavallinen terveyspalveluiden käyttäjä törmää siihen, ettei puheluihin vastata, hoitajaa eikä lääkäriä saa kiinni.
Usein ainoa tapa, jolla saa palveluita esimerkiksi Rovaniemellä, on kävellä suoraan Rinteenkulman terveysasemalle heti aamusta ja jonottaa pääsyä hoitajan puheille.
Keskustelu sote-palveluista kilpistyy usein erikoissairaanhoidon päivystyksiin. Se on luonnollista ja ymmärrettävää, sillä sieltä äkillisesti vakavasti sairastunut hakee avun. Myös päättäjät ja poliitikot keskittyvät mieluiten puolustamaan erikoissairaanhoitoa.
Kuitenkin eniten retuperällä ovat perusterveydenhuolto, ikäihmisten asiat ja mielenterveyspalvelut.
Palveluilla on hintalappu, joita vastuullisten päättäjien tulisi vertailla.
Kuinka paljon kannattaa maksaa kalliista pelastushelikopteritoiminnasta? Mistä se raha on pois?
Mikä on ostopalveluna hankitun yöpäivystyksen terveysvaikutus suhteessa siitä maksettuun hintaan? Joudutaanko kiireettömästä hoidosta tinkimään, kun erikoislääkärin aika menee päivystyksissä? Samaan aikaan leikkausjonot kasvavat laittoman pituisiksi.
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, jonka pitäisi laatia ehdotuksia erikoissairaanhoidon ja päivystysten porrastamisesta, työnjaosta ja yhteistyöstä, mutta karttaharjoitusta se ei tee.
Nykytilanteen jatkaminen ei ole vaihtoehto siitä yksinkertaisesta syystä, että osaavaa henkilöstöä ei riitä kaikkiin yksiköihin. Jo nyt on esimerkiksi Lapin keskussairaalassa ollut kalliita leikkaussaleja tyhjillään, kun niitä operoimaan ei ole ollut tarpeeksi hoitajia ja lääkäreitä.
Asia koskee mitä suurimmassa määrin Lappia, onhan meillä kaksi erikoissairaanhoidon päivystävää yksikköä. On selvää, että tilanne ei voi täälläkään säilyä ennallaan.
Kirjoittaja on tuottaja.