Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi tiistaina Aleksanteri Kivimäen kuuden vuoden ja kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen Psykoterapiakeskus Vastaamoa koskevassa jutussa.
Vastaamon tietojärjestelmä murrettiin marraskuussa 2018 ja yhtiön potilastietokanta kopioitiin. Vastaamoa ja sen asiakkaita kiristettiin myöhemmin ja asiakkaiden arkaluonteisia tietoja levitettiin verkossa.
Oikeus katsoi tuomiossaan, että Kivimäki oli tunkeutunut oikeudettomasti Vastaamon tietojärjestelmään, ladannut potilastietokannan käyttöönsä ja julkaissut internetissä yhteensä noin 33 000 Vastaamon potilastietokannassa olleen henkilön tiedot.
Kivimäki, 26, tuomittiin törkeästä tietomurrosta, törkeän kiristyksen yrityksestä, yli 9 200 törkeästä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, lähes 21 000 törkeän kiristyksen yrityksestä ja 20 törkeästä kiristyksestä. Oikeus määräsi hänet pidettäväksi yhä vangittuna.
Oikeuden mukaan rikokset olivat erityisen moitittavia ja häikäilemättömiä sekä osoittavat Kivimäessä hyvin suurta syyllisyyttä.
Julkisuus ei lieventänyt tuomiota
Syyttäjä Pasi Vainion mukaan käräjäoikeus ratkaisi jutun pitkälti syyttäjän käsityksen mukaisesti. Hän kertoi tiistaina, etteivät syyttäjät olleet vielä päättäneet, valittavatko Kivimäen vankeusrangaistuksen pituudesta. Syyttäjät olivat vaatineet Kivimäelle seitsemän vuoden vankeusrangaistusta, joka olisi ollut rikosten enimmäisrangaistus.
Kivimäen asianajaja Peter Jaari puolestaan sanoi Kivimäen olevan pettynyt tuomioon. Jaarin mukaan he ilmoittavat tyytymättömyyttä tuomioon ja todennäköisesti myös valittavat tuomiosta.
Oikeus katsoi, että tekojen vakavuus, tekotapa ja Kivimäen erittäin piittaamaton suhtautuminen huomioon ottaen vankeusrangaistuksen pituudeksi tulisi noin kuusi vuotta ja seitsemän kuukautta. Oikeus kuitenkin huomioi lieventämisperusteena, että Kivimäki oli puolustajansa välityksellä ryhtynyt pääkäsittelyn kuluessa sopimaan ehdollisista sovinnoista tuhansien korvausvaatimuksia esittäneiden asianomistajien kanssa.
Kivimäen vaatimusta siitä, että rangaistusta lieventävänä olisi otettu huomioon myös asian saama mediajulkisuus, oikeus ei hyväksynyt.
Ylilauta-kommentit tukivat syyllisyyttä
Oikeus katsoi, ettei yksikään asiassa esitetty todiste yksinään osoittanut, että Kivimäki olisi syyllistynyt syytteessä kuvattuihin rikoksiin. Samalla oikeus katsoi, ettei yksikään todiste myöskään poissulkenut Kivimäen syyllisyyttä. Todistelun arvioinnissa merkityksellistä oli siten näytön arviointi kokonaisuutena.
Oikeus katsoi, että rikokset oli tehty palvelimella, jota Kivimäen oli selvitetty käyttäneen myöntämäänsä enemmän. Kivimäen myös selvitettiin käyttäneen rikoskokonaisuuden kannalta merkityksellistä salausavainta ja IP-osoitetta tavalla, jonka hän oli oikeudenkäynnissä kiistänyt.
Merkitystä oli oikeuden mukaan myös sillä, että rikoksen tekemiseen liittynyt palvelinkokonaisuus liittyi Kivimäen osin omistaman yrityksen toimintaan.
Kivimäen syyllisyyttä tuki oikeuden mukaan myös se, että tämä oli julkaissut nimimerkillään keskustelupalsta Ylilaudalla Vastaamon tietomurtoon ja kiristykseen liittyneitä viestejä tarkoituksenmukaisessa, päämäärätietoisessa ja kiinteästi ajallisessa yhteydessä kiristystoimien kanssa.
Oikeus piti epäuskottavana, että Kivimäki olisi pystynyt julkaisemaan viestit, jos olisi ollut ulkopuolinen.
Syyksilukemisen kannalta merkitystä oli myös sillä, että keskusrikospoliisiin tekemän valeoston näytettiin mitä suurimmalla todennäköisyydellä päätyneen Kivimäen pankkitilille.
