Lapin sää: En­sim­mäi­nen 20 asteen ylitys mi­tat­tiin Yli­tor­niol­la – ke­säis­tä lämpöä jatkuu Lapissa he­la­tors­tai­hin saakka

Remontointi: Saa­ta­vuus hei­ken­ty­nyt osassa te­ras­si- ja sau­na­ra­ken­ta­mi­ses­sa käy­te­tyis­tä puu­la­jeis­ta – sota Uk­rai­nas­sa voi vai­keut­taa suo­ma­lais­ten re­mon­toin­tia

Tilaajille

Äitien ja si­sar­ten suk­ka­puik­koar­mei­ja – "Kor­pi­si­sar" Impi Aronaho oli tärkeä sodalle poi­kan­sa me­net­tä­neen äidin tun­tei­den tulkki

Kotilieden tekstien kautta kotirintaman naiset ja lapset saivat sankaripuolisojen ja sankarilasten roolin.

Suomi taisteli länsimaisen sivistyksen puolesta bolševismia vastaan. Naisilla oli sota-aikana paljon erilaisia tehtäviä, vaikka Kotilieden kirjoittajat korostivat, että koti on naisen vartiopaikka. Väestönsuojelukeskus ja sen henkilökuntaa 23.1.1940.
Suomi taisteli länsimaisen sivistyksen puolesta bolševismia vastaan. Naisilla oli sota-aikana paljon erilaisia tehtäviä, vaikka Kotilieden kirjoittajat korostivat, että koti on naisen vartiopaikka. Väestönsuojelukeskus ja sen henkilökuntaa 23.1.1940.
Kuva: Kalevan arkisto

Satavuotias Kotiliesi-lehti otti talvisodan ja jatkosodan aikoina aktiivisen roolin Suomen pelastamisessa. Kotiliesien naiskuvasta väitellyt Seija Aunila toteaa, että lehden avulla koteihin luotiin tehokas sukkapuikkoarmeija.

Kun kansakunnan olemassaolo oli vaakalaudalla, Kotilieden päätoimittaja Alli Wiherheimo aloitti nykytermein sanottuna informaatiovaikuttamisen. Hän valitsi lehdelle luottokirjoittajia, influenssereita, joiden kertomuksiin lukijat saattoivat samaistua. Yksi heistä oli maatilan emäntä Impi Aronaho Alpuan kylältä Vihannista.