Unescon maailmanperintökomitea hyväksyi sunnuntaina Aalto Works -arkkitehtuurikohteiden sarjan maailmanperintöluetteloonsa. Sarja koostuu 13:sta Alvar, Aino ja Elissa Aallon suunnittelemasta modernin arkkitehtuurin kohteesta.
Mukana ovat Jyväskylässä yliopiston Aalto-kampus, Muuratsalon koetalo ja Säynätsalon kunnantalo Jyväskylässä. Helsingissä kohteita ovat Alvar Aallon ateljee, Alvar Aallon kotitalo, Finlandia-talo, Kansaneläkelaitoksen päärakennus ja Kulttuuritalo.
Muita kohteita ovat Paimion parantola, Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, Sunilan tehtaan asuinalue Kotkassa, Villa Mairea Porissa sekä Kolmen Ristin kirkko Imatralla.
Myönteinen päätös oli odotettavissa sen jälkeen, kun maailmanperintökomitean neuvoa-antava asiantuntijaelin Icomos suositteli sarjaa hyväksyttäväksi.
Icomos perusteli valintaan muun muassa sillä, että Aaltojen työ sovitti modernismin suomalaisiin olosuhteisiin ja asetti ihmisten hyvinvoinnin ja luonnon rakentamisen keskiöön. Aallot yhdistivät rakennuksissaan saumattomasti ulko- ja sisätilat, mikä muodosti yhdessä rakennusten ympäristön kanssa harmonisen kokonaisuuden.
Asiantuntijaneuvosto kiinnitti huomiota myös rakennusten kuntoon. Esimerkiksi Sunilan asuinalueella on havaittu vaurioita ja rakenteiden kulumista, mikä vaatii korjauksia.
Suomessa iloitaan
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) pitää valintaa merkittävänä kansainvälisenä tunnustuksena suomalaiselle modernille arkkitehtuurille
– Samalla se sitouttaa meidät pitkäjänteiseen kulttuuriperinnön suojeluun, jotta tämä ainutlaatuinen perintö säilyy tuleville sukupolville, Talvitie sanoo tiedotteessa.
Päätös on saanut innostuneen vastaanoton Aalto-kohteiden kotikaupungeissa, joissa odotetaan matkailun kasvua.
– Maailmanperintöstatus tuo kohteille uutta näkyvyyttä ja kansainvälistä kiinnostusta sekä muistuttaa myös meitä helsinkiläisiä kauniista ja arkkitehtuurisesti rikkaasta kotikaupungistamme, hehkuttaa Helsingin pormestari Daniel Sazonov (kok.) tiedotteessa.
– Seinäjokiset voivat röyhistää rintaa: vain harvat asuvat kaupungissa, jossa on koko ihmiskunnan yhteistä perintöä edustava kohde, toteaa Seinäjoen kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä tiedotteessa.
Suomen kahdeksas kohde
Päätös tehtiin Etelä-Korean Busanissa, jossa Unescon maailmanperintökomitea kokoontui hyväksymään uusia kohteita. Samassa istunnossa maailmanperintökohteiksi hyväksyttiin muun muassa Ranskassa Normandian maihinnousun rannat ja Kreikassa Olymposvuori.
Busanissa paikalla oleva Museoviraston erikoisasiantuntija Stefan Wessman sanoi STT:lle perjantaina, että maailmanperintökohteeksi valinta on hienoin kulttuuritunnustus, jonka kulttuuriperinnölle voi saada.
Aalto-sarja on Suomen kahdeksas Unescon maailmanperintökohde. Edellinen suomalaiskohde valittiin luetteloon vuonna 2006.
Suomen maailmanperintökohteita ovat uuden tulokkaan lisäksi Vanha Rauma, Suomenlinna, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas Kouvolassa, Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue Raumalla, Struven astemittausketju ja Merenkurkun saaristo.
Unescon maailmanperintöluetteloon on koottu maailman merkittävimpiä kulttuuri- ja luonnonperintökohteita. Niitä on tällä hetkellä yli 1 240. Aalto Works liittyy joukkoon, johon kuuluvat muun muassa Kiinan muuri, Gizan pyramidit ja Taj Mahal.
