Olen viimeistä sukupolvea, joka aloitteli toimittajatöitä kirjoittamalla jutut kirjoituskoneella. Toimituksissa kävi 1980-luvulla melkoinen rätinä, kun toimittajat hakkasivat juttujaan valmiiksi juuri ennen dead linea.
Tuolloin se oli kerran päivässä, nyt joka hetki.
Juttuja editointiin leikkaa-liimaa -tekniikalla ja korjausvalkoisella maalilla. Eli saksittiin ja teipattiin kappaleiden paikkoja niin, että juttu tuntui etenevän loogisesti.
Jutun lopusta saattoi aina leikata ylimääräiset pois ilman, että lukija olisi sitä huomannut tai kaivannut.