Työelämään tulee joka vuosi lisää Z-sukupolven työntekijöitä – niitä, jotka ovat syntyneet 1997–2012. Noin viidesosa työvoimasta edustaa jo Z-sukupolvea. Uuden sukupolven myötä työelämäodotukset ovat murroksessa, mikä asettaa muutospaineita niin työpaikoille, johtamiselle kuin koulutukselle.
Työntekijöiden odotusten lähtötaso on jo määritelty uusiksi. Odotusten muutoksen ajureina ovat taloudellinen epävarmuus, teknologinen kehitys ja muuttuva yhteiskunnallinen ympäristö. Kun kyse on yritysten menestymisestä, vaihtoehtona ei ole muuta kuin muutos ja kyky vastata muuttuneisiin työntekijäodotuksiin.
Workmonitor 2025 -tutkimus nostaa keskiöön joustavuuden. Tältä osin työelämä on kehittynyt positiivisesti ja vastaa ehkä parhaiten muuttuneita odotuksia, vaikka työnantajapuolelta muutos ei välttämättä ole ollut kivuton. Selvä ero eri sukupolvien välillä on arvojen yhteensopivuuden merkityksessä.
Z-sukupolvelle on omien arvojen ja tavoitteiden yhteensopivuus yrityksen arvojen kanssa huomattavasti merkityksellisempää kuin vanhemmilla sukupolvilla. Nuoret myös vaihtavat työpaikkaa herkästi, jos kokevat arvoristiriitaa. Rekrytointi ei ole ilmaista, joten yritysten on hyvä pohtia, miten ne pystyvät viestimään riittävän selkeästi arvoistaan ja pitämään huolen siitä, että viestityt arvot ovat osa työntekijöiden arkipäivää.
Deloitten globaalin tutkimuksen mukaan vain kuusi prosenttia Z-sukupolvesta tavoittelee ensisijaisesti johtajuutta. Tärkeämpinä asioina työssä pidetään oppimista, urakehitystä sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Tämä heijastuu vaikeutena löytää projektipäälliköitä ja muita vastuuroolien tekijöitä.
Nuorten työntekijöiden kohdalla kyse voi olla ristiriidasta. Halutaan tehdä työ kunnolla, mutta sitä ei haluta tehdä vapaa-ajan ja yksityiselämän kustannuksella, ja jäljelle jää vaihtoehto olla ottamatta vastaan vastuuroolia.
Me kaikki olemme kasvuympäristömme tuotoksia. Maailma, missä 1960- ja 1970-luvulla syntyneet ovat kasvaneet, oli toisenlainen kuin maailma nyt. Sukupolvien välillä on väistämättä näkemyseroja, mutta juuri niistä voi syntyä rikkaus, kun annamme tilaa avoimelle vuorovaikutukselle.
Aktiivinen kuunteleminen ja aito halu ymmärtää toisen näkökulmaa luovat pohjan keskinäiselle oppimiselle. Kun eri sukupolvet jakavat kokemuksiaan ja osaamistaan ilman ennakkoluuloja, työyhteisö vahvistuu ja kykenee paremmin vastaamaan tulevaisuuden odotuksiin.