Yrit­tä­jä­jär­jes­töt vaa­ti­vat hal­li­tuk­sel­ta 3 vuoden ko­kei­lua pai­kal­li­ses­ta so­pi­mi­ses­ta: lähes kai­kes­ta voitava sopia työ­pai­koil­la tes:ien ohi, mi­ni­mi­palk­ka voidaan si­säl­lyt­tää malliin

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen (vasemmalla) ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ovat vakuuttuneita, että työntekijät ovat heitä edustavia järjestöjä halukkaampia paikalliseen sopimiseen.

Suomessa pitää aloittaa kolmivuotinen paikallisen sopimisen kokeilu, jossa oikeus paikalliseen sopimiseen kirjataan lakiin eli siitä ei tarvitse erikseen linjata työehtosopimuksissa.

Näin esittävät Suomen Yrittäjät (SY) ja Keskuskauppakamari. Ne vaativat hallitusta päättämään kokeilusta syksyn budjettiriihessä.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi toteaa, että viimeisimmällä tes-kierroksella ei saavutettu juuri minkäänlaista edistystä paikallisessa sopimisessa – taaskaan.

– On aika, että hallitus ryhtyy toimiin, kun työmarkkinajärjestöt eivät siihen pitkän yrittämisen jälkeenkään pysty.

Paikallinen sopiminen nykyään vähäistä

Paikallinen sopiminen tarkoittaa karkeasti työehtojen sopimista työnantajan ja yrityksen henkilöstön tai yksittäisen työntekijän välillä.

Tällä hetkellä paikallinen sopiminen on osittain mahdollista aloilla, joiden työehtosopimuksissa se on sallittu.

Työaikojen sääntelyä lukuun ottamatta paikalliseen sopimiseen on työehtosopimuksissa melko vähäiset mahdollisuudet, todetaan työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa selvityksessä.

SY:n ja keskuskauppakamarin kokeilu toteutettaisiin työsopimus- ja työehtosopimuslain muutoksilla.

Ehdotus: Lähes kaikesta voi sopia työpaikoilla

SY:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo, että ehdotuksessa lähdetään siitä, että sopimisen pitäisi olla mahdollista lähes kaikista työehdoista.

Hän korostaa, että kyse on sopimisen mahdollisuudesta, ei pakosta.

– Jos työpaikoilla ei haluta tai onnistuta sopimaan paikallisesti, sitten mennään tes:in mukaan.

Malliin voitaisiin Romakkaniemen ja Pentikäisen mukaan sisällyttää kirjaus minimipalkasta. Sen määräisi tes:in alin taulukkopalkka, tai se voitaisiin kirjata lainsäädäntöön.

Pentikäinen ja Romakkaniemi sanovat, että tarkoitus ei suinkaan ole purkaa tes:ien yleissitovuutta. Työehtosopimukset olisivat mallissa aina perälautana, mikä takaa kaksikon mukaan sen, että yritykset eivät pääse sanelemaan työehtoja työntekijöille.

– Jos paikallinen sopimus ei vastaa odotuksia, sen voi nykyiseen tapaan irtisanoa, jolloin palataan tes:iin, Romakkaniemi sanoo.

Varsinainen sopiminen etenisi pääpiirteissään samoin kuin nykyään.

Poikkeuksena nykyiseen olisi se, että työntekijöiden edustajana neuvottelussa saisi toimia myös työntekijöiden keskuudestaan valitsema edustaja, jonka ei tarvitse olla liiton valtuuttama luottamushenkilö.

Edustajalla olisi korotettu irtisanomissuoja, eikä liittoon kuuluminen olisi edellytyksenä.

– Se toisi universaalin järjestäytymisen vapauden ja purkaisi ammattiliittojen monopolin järjestäytymisessä, Romakkaniemi sanoo.

Järjestöt: Lisää työpaikkoja syntyy

Mitä paikallisella sopimisella saavutetaan?

– Työllisyys kasvaa, yritysten kansainvälinen kilpailukyky paranee, julkinen talous vahvistuu ja tuottavuus pääsee kasvamaan, Pentikäinen ja Romakkaniemi kiteyttävät.

Kaksikko vakuuttelee, että paikallisessa sopimisessa voittavat sekä työntekijät että työnantajat – ja etenkin työttömät.

SY:n ennen koronaa tekemän laskelman mukaan pelkkä nykyisten sopimuskieltojen poistaminen synnyttäisi 10–15 tuhatta työpaikkaa. Sopimisvapaudella kasvu olisi Pentikäisen mukaan merkittävästi suurempaa.

Kauppakamarin juuri julkaiseman yrittäjäkyselyn mukaan 92 prosenttia yrityksistä investoisi enemmän, jos paikallinen sopiminen sallittaisiin.

– Se toisi uusia työpaikkoja, Romakkaniemi toteaa.

Kokeilun avulla nähtäisiin, miten paikallinen sopiminen vaikuttaisi konkreettisesti työmarkkinoihin ja työllisyyteen.

– Työllisyysvaikutuksia ei pystyttäisi sanomaan täysin yksiselitteisesti, mutta suunta nähtäisiin takuuvarmasti, Romakkaniemi sanoo.

Työn hinta kasvaa euroaluetta nopeammin

Kilpailukyvyn suhteen kannattaa Pentikäisen mukaan katsoa EU-komission keväistä arviota, jonka mukaan työn hinta nousee Suomessa tänä ja ensi vuonna 5 prosenttia.

Euroalueella nousu on samana aikana arvion mukaan 1,5 prosenttia.

– Kilpailijamaissa markkinatilanteeseen nähden ylisuurista palkankorotuksista on mahdollista joustaa, mutta meillä ei, joten menetämme vauhdilla sitä kilpailukykyä, jota on kivulla rakennettu viime vuodet, Pentikäinen sanoo.

Paikallinen sopiminen olisi kaksikon mukaan tärkeää kirjata lakiin myös siksi, että työehtosopimuksiin kirjattuna sopimisoikeus ei koskisi niitä noin 20 000 työnantajayritystä, jotka ovat kokonaan tes-järjestelmän ulkopuolella.

Pentikäinen sanoo, että paikallinen sopiminen vaikuttaisi myös aluepoliittisesti.

– Monet työntekijät haluaisivat pysyä kotiseudullaan, ja paikallisella sopimisella maakuntien firmat saataisiin säilymään paremmin kilpailukykyisinä.

"Yleiskorotusten sijaan menestysbonus"

Kovin tarve paikalliseen sopimiseen liittyy Romakkaniemen ja Pentikäisen mukaan työaikajärjestelyihin sekä palkoihin ja palkkaustapoihin.

Romakkaniemi ottaa esimerkiksi ravintolat. Huomattava osa ravintoloista pitää ovensa sunnuntaisin säpissä, koska sunnuntaiden tuplapalkka tekee päivistä yrityksille kannattamattomia.

– Monet työntekijät tekisivät mielellään sunnuntaitöitä nykyistä pienemmällä sunnuntaikorvauksella, mutta siitä ei ole mahdollista sopia. Se on tappio sekä yritykselle että työntekijälle.

Palkkauksessa tulisi Pentikäisen ja Romakkaniemen mukaan harkita yleiskorotusten sijaan esimerkiksi menestysbonuksia.

Kaksikko uskoo, että monilla työpaikoilla sekä työnantajat että työntekijät ymmärtävät, että suhdanteen heiketessä yritys ja työntekijät ovat samassa veneessä. Palkkojen joustolla voidaan tällöin säilyttää työpaikkoja.

– Siihen löytyy halukkuutta, että esimerkiksi 3 prosentin yleiskorotusten sijaan sovittaisiin 5 prosentin menestysbonuksesta niinä vuosina, kun firma tekee voittoa, Romakkaniemi sanoo.

Koronan vaikutukset vaihtelevat yrityksittäin

– Koronakriisi tekee paikallisen sopimisen edistämisestä entistä tärkeämpää, Pentikäinen ja Romakkaniemi sanovat.

He huomauttavat, että matala työllisyysaste oli jo ennen koronakriisiä Suomen suurimpia ongelmia. Koronakriisin vuoksi työllisyys on vielä huomattavasti vaikeampi pala ratkottavaksi.

Tarvetta yrityskohtaiseen sopimiseen nostaa lisäksi se, että koronan vaikutukset yrityksiin vaihtelevat rajusti.

Esimerkiksi SY:n jäsenyrityksistä noin kolmannes kertoo myyntinsä säilyneen ennallaan tai kasvaneen. Lopuilla myynti on laskenut ja osalla pysähtynyt lähes täysin.

Työllisyyden nousun tärkein este on Pentikäisen arvion mukaan tällä hetkellä palkanmuodostuksen joustamattomuus. Maailman talousfoorumi arvioi, että Suomen palkanmuodostus on maailman kolmanneksi jäykin.

Työmarkkinat eivät ole liittojen välisiä

Romakkaniemi ja Pentikäinen arvioivat, että paikallisen sopimisen edistämisestä on laaja yhteisymmärrys, mutta eteneminen kaatuu vääntöön edistämisen keinoista ja yksityiskohdista.

Siksi sitä pitäisi heidän mielestään edistää kokeilun kautta.

Hallitusohjelman kirjauksen mukaan “paikallista sopimista edistetään työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta”.

Edistämistä suosittavat myös valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen ja taloustieteilijä Vesa Vihriälän työryhmät, jotka etsivät ratkaisuja koronakriisiin.

Työmarkkinajärjestöt puhuvat niin ikään paikallisen sopimisen edistämisestä, mutta työntekijäjärjestöissä suhtautuminen on selvästi penseämpää.

Paikalliseen sopimiseen on kaksikon mielestä kovempi halu työntekijöiden kuin työntekijäjärjestöjen keskuudessa.

– Työntekijäjärjestöt ovat penseitä "valtapolitiikan takia", Pentikäinen sanoo.

Suomessa pitäisi heidän mielestään ymmärtää, että työmarkkinat toimivat yritysten ja työnantajien eikä liittojen välillä kuten usein ajatellaan.

– Ehdotuksessamme rakennetaan tilaa sille, että työmarkkinat voivat toimia paremmin, Pentikäinen sanoo.