Yli puolet jal­ka­vai­vois­ta on itse ai­heu­tet­tu­ja

Koronakaranteeni lisäsi monen kävelyhaluja mutta myös erilaisia jalkavaivoja. Vaiva lähtee millä on tullutkin -ajattelutapa voi olla lopullinen niitti jaloille ja aiheuttaa jopa totaalisen stopin.

Koronakaranteenin aikaan moni käveli ja juoksi vuosien tauon jälkeen. Liike oli jaloille liian rajua ja yksitoikkoista, ja moni synnytti itselleen jalkavaivoja.
Koronakaranteenin aikaan moni käveli ja juoksi vuosien tauon jälkeen. Liike oli jaloille liian rajua ja yksitoikkoista, ja moni synnytti itselleen jalkavaivoja.
Kuva: Vesa Joensuu

Atte ”Pena” Pentikäinen on nähnyt ja kokenut paljon vammoja edellisessä ammatissaan kiekkoilijana. Pentikäinen naurahtaakin, että taitaa olla helpompi luetella ne vaivat, joita hän ei ole kohdannut.

Jalkavaivat ovat siis enemmän kuin tuttuja.

– Jalkoja pitää huoltaa, ja siinä samalla selkää.

Pentikäisellä on todettu kaksi välilevyn pullistumaa, polvi leikattu ja jaloissa ollut penikkatautia sekä plantaarifaskiaa. Kiekkoura on jättänyt jälkensä, ja lopullinen niitti tuli viimeisenä kautena Saksassa.

– Loppuvenyttely pelin jälkeen oli se, että haettiin ruokaa ja mentiin bussiin 12 tunniksi istumaan. Eihän siitä päässyt suorana ylös.

Pentikäinen on 198 senttiä pitkä, joten jo pelkästään kävelyasentoon pitää kiinnittää erityistä huomiota. Jos tuore kaksostyttöjen isä kävelee pitkää, yksitoikkoista suoraa matkaa, ryhti muuttuu niin sanotuksi jääkiekkoilijan ryhdiksi, jossa pylly menee taakse. Eikä vaiva jää vain ryhtiin, vaan pohkeet, reidet ja pakarat kärsivät myös.

– On oikeasti pakko välillä päästä epätasaisempaan kävelymaastoon. Kieltämättä myös kiekkouran tuliaiset eli luistinpatit kantapäissä aiheuttavat kenkävalintaan haastetta. Turhan usein menen pelkillä läpsyillä, Pentikäinen soimaa itseään.

Kotoa löytyy hierontavasara, jolla saa tarvittaessa ensiapua kipeytyneille lihaksille. Myös kropan kuuntelutaitoa on pitänyt kiekkoilunkin jälkeen jatkaa.

– Ei ole mitään järkeä tehdä treeniä, ellei lihas ole valmis, eli alku- ja loppuvenyttelyt on oikeasti syytä hoitaa huolella.

Pentikäinen toivoisi niin omien kuin muidenkin liikkujien jalkavaivojen vähentyvän. Yhdeksi ratkaisuksi hän näkee ennakkohuollon.

– Miksi hieronta ei voisi olla samanlainen kuukausittainen rutiini kuin naisilla vaikkapa ripsi- tai kynsihuolto? Sehän olisi kokonaisvaltaista hyvinvointiin panostamista, Pentikäinen pohtii.

Koronakaranteenin aikaan moni käveli ja juoksi vuosien tauon jälkeen. Liike oli jaloille liian rajua ja yksitoikkoista, ja moni synnytti itselleen jalkavaivoja.

Urheiluhieroja Aki Manninen arvioi, että yli puolet jalkavaivoista on itse aiheutettuja.

– Ihminen yrittää liian usein parantaa vaivaa sillä, millä se on tullutkin. Uusien kenkienkin kanssa ajatellaan, että kävellään ne sisään. Päinvastoin, pikkuhiljaa pitäisi totuttautua sekä kenkiin että liikuntaan.

Jalkakipujen kanssa myös sinnitellään turhan pitkään, eikä välttämättä edes haluta huomata kiputiloja.

Manninen myöntää, että jaloissa kipu onkin eri asia kuin esimerkiksi niska-hartia-alueella, ja siten ”helppo” ohittaa.

– Kun tunnet fyysistä kipua päässä, se vaikuttaa keskittymiseen, nukkumiseen, kaikkeen. Jalkavaivojen kanssa pystyt pääsääntöisesti tekemään töitä. Niiden ajatellaan olevan ohimeneviä.

Vasta sitten kun on liian myöhäistä ja jalat tulevat niin kipeiksi, että kipu lopettaa liikkumisen kokonaan, ihminen havahtuu.

Yleisin jalkavaiva on plantaarifaskiitti: kantaluun kalvo kiristyy kovalla alustalla kävelystä ja juoksemisesta, rasittuu ja tulehtuu. Kivut ovat kovia, sillä jalka vääntyy virheasentoon.

– Plantaarifaskia voi kestää kuukausia, jopa vuoden, ja on ehdottomasti pahin vaiva, jonka voi kuvitella. Liike loppuu kyllä kokonaan.

Pitkäkestoisesta juoksemisesta johtuva penikkatauti puolestaan taittaa nilkan ulospäin, vääntää säären virheasentoon ja tulehduttaa säären sisä- tai ulkosyrjän. Akuutissa vaiheessa kipu on niin kova, että siitä kärsivä ei anna urheiluhierojan koskea jalkaa. Pahimmillaan penikkatauti voi äityä niin pahaksi, että päädytään leikkauspöydälle asti.

– Kivulias ja pistävä vaiva on myös juoksijan polvi, jonka saa aikaan juoksemalla pitkiä matkoja kovalla alustalla. Reiden ulkosivun kalvo kiristyy ja vääntää polvea virheasentoon. Yleinen vaiva on helposti hoidettavissa levolla ja hieronnalla.

Saman hoitoyhdistelmän Manninen antaa myös takareiden jumille ja kireälle piriformikselle, eli pakaran keskellä olevalle syvälihakselle.

Ensimmäinen jalkavaivasta kertova signaali on kipu.

– Kipu ei kuulu kehoon. Vaivasärky on aivan erilainen kuin normaali treenikipu.

Moni osaa hoitaa ja huoltaa jalkojen lihaksistoa ja niveliäkin, mutta liian usein unohdetaan kalvojen hoito. Todellisuudessa kalvojen kiristyminen ja kipeytyminen lopettaa lopulta liikkeen. Mannisen faskiahierontaan ei juuri aikoja varata, sillä kalvojen käsittely tekee todella kipeää.

– Kalvoja voi onneksi käsitellä kevyesti myös kotona. Jalkapohjassa voi kohdentaa painetta pienellekin alueelle golf-, tennis- tai sählypallolla. Säären ja pohkeen aluetta voi käsitellä limsapullolla, joka on täytetty vedellä ja jäädytetty.

Manninen neuvookin kiinnittämään huomiota siihen, missä ja millä jalkojaan liikuttaa. Maastovalinta on tärkeä, mutta kenkävalinta silti tärkein. Liian kova, liian leveä, liian kapea – eli tosin sanoen vääränlainen – juoksulenkkari voi tehdä peruuttamatonta vahinkoa jalalle.

– Moni otti koronan aikana kaapista vanhat lenkkarinsa, joilla ei ollut aikoihin tehnyt mitään. Jos kenkä toimi hyvin vuonna 2001, ei se enää toimi.

Kesällä on myös helppo sujauttaa jalat läpsyttimiin, sandaaleihin, varvastossuihin ja korkeisiin korkoihin. Kävely on väistämättä erilaista kuin lenkkareilla, jolloin jalat kipeytyvät.

– Myös kengän kauneus voi olla jalan surma.

Paljain jaloin kävellen kaikki jalkapohjan ja -pöydän lihakset aktivoituvat, mutta kävelytyyliin kestää totuttautua jopa pari viikkoa. Manninen suosittaa myös polkujuoksua, jossa tasapaino aktivoituu ja koko keho reagoi liikkeeseen eri tavalla kuin kovalla asvaltilla.

– Voisi ottaa tavaksi kävellä aamulla postilaatikolle paljain jaloin varpaillaan sipsutellen.

Liike venyttää kantakalvoa, joka puolestaan estää jalkaterää kääntymästä virheasentoon. Virheasento kun heijastuu päälakeen asti.

Manninen vertaakin ihmistä osuvasti taloon.

– Jos kivijalka on rikki, niin kyllähän siitä koko talo ullakkoa myöten kärsii.

Uutista oikaistu 29.6.2020 klo 15.24: Kantaluuhun kiinnittyvän kalvon tulehduksen nimi on plantaarifaskiitti.


5 yleisintä

Jalkavaivoja

1. Plantaarifaskiitti: Kantaluuhun kiinnittyy kalvo, joka kiristyy ja tulehtuu. Kiristynyt kalvo vääntää jalkaa virheasentoon ja aiheuttaa kovia kipuja.

2. Penikkatauti: Pohje- ja sääriluun etuosassa esiintyy ylipronaatiota, nilkka taittuu ulospäin ja vääntää säärtä.

3. Juoksijan polvi: Reiden ulkosivun kalvo kiristyy ja vääntää polvea virheasentoon.

4. Piriformis: Yksi pakaran syvistä lihaksista kipeytyy ja säteilee voimakkaasti jalkoihin.

5. Takareiden jumitus: Takareidet kuormittuvat, kun kiivetään tai juostaan ylämäkeä tai rappusia.

Extra

Lonkan alue kipeytyy, kun pakara vetää jumiin, askellus muuttuu ja sitä lähdetään kompensoimaan toisella lihaksella.

Känsä vai syylä?

Känsä on pistemäinen kovettuma ja aiheutuu aina hankauksesta tai paineesta. Se aiheuttaa usein pistävää kipua astuessa ja haittaa normaalia liikkumista.

Syylä on papilloomaviruksen aiheuttama hyvälaatuinen ihokasvain. Se voi aiheuttaa kipua.

Kovettumat ja haljennut kantapää

Känsille ja kovettumille altistavat esimerkiksi epäsopivat jalkineet ja jalan virheasennot, kuten vasaravarvas, vaivaisenluu, lattajalka ja korkea kaarijalka.

Jos iho on kuiva ja joustamaton, erityisesti voimakas kantapääkävely lisää painetta. Halkeamat syntyvät kuivan ihon venyessä.

Seisomatyö, kovat työskentelyalustat, ylipaino ja päkiän alueen rasvapatjan kuluminen altistavat halkeamille.

Tiedot: Urheiluhieroja Aki Manninen ja jalkahoitaja Veera Storm/Health&Beauty by Storm