Paljon puhuttu energiakriisi on peruttu. Sähköä riittää, eikä se ole enää edes kovin kallista. Sähköyhtiöt kauppaavat määräaikaisia sähkösopimuksia reilulla 10 sentillä/kilowattitunti (kwh). Pörssisähkö on usein sitäkin halvempaa ja tuulisina päivinä lähes ilmaista.
Tosin tämä tuskin lohduttaa yli 350 000 suomalaiskotitaloutta, jotka erehtyivät tekemään kiinteähintaisen, yhden tai jopa kahden vuoden pituisen sähkösopimuksen silloin, kun sähkö maksoi yli 20 senttiä kwh:lta.
Vieläkin lohduttomampi tilanne on niissä 130 000 kotitaloudessa, jotka ovat sitoutuneet maksamaan sähköstään yli 30 sentin kwh-hintaa.
Moni kalliin sopimuksen tehnyt syyttää väärästä valinnastaan median ja julkisen keskustelun luomaa paniikkimielialaa (Yle 20.2.). Media sortui epäilemättä uhkakuvien maalailuun ja jopa pelotteluun, mutta niin tekivät myös alan asiantuntijat – muun muassa Suomen sähkönsiirtoverkosta vastaava Fingrid – jotka syyskesällä neuvoivat suomalaisia valmistautumaan sähkön loppumiseen talven aikana. Sähkön hinta lähtikin syksyllä jyrkkään nousuun ja sen uskottiin pysyvän korkealla pitkään.
Ne 360 000 kotitaloutta, joiden sähkösopimus oli katkolla syys-joulukuussa 2022, joutuivat vaikean valinnan eteen. Vanha sopimus piti korvata uudella tilanteessa, missä hyviä vaihtoehtoja ei ollut. Valinta piti tehdä käytännössä määräaikaisen ja pörssisähkön välillä, jotka molemmat olivat tuolloin erittäin kalliita.
Moni valitsi määräaikaisen sen ennakoitavuuden takia ja välttääkseen jatkuvasta sähkön hinnan tarkkailusta aiheutuvan stressin.
Euroopan lauha talvi ja kansallinen sähkönsäästöinto pelastivat Suomen sähköpulalta. Hintakin pysyi muutamaa piikkiä lukuun ottamatta ennakoitua alempana.
Sähkösopimusten hinta on puolittunut joulukuun lopusta, jolloin sähköä kaupattiin halvimmillaan 22 sentillä kwh:lta. Kuluvan kuukauden keskihinta on ollut 8,8 senttiä eli sähkö on nyt halvempaa kuin vuosi sitten.
Eduskunnan talousvaliokunta vaatii sähköyhtiöitä kohtuullistamaan kalleimpia määräaikaissopimuksia. Puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) totesi, että yhtiöillä "on mahdollisuus ja myös velvollisuus oma-aloitteisesti kantaa yhteiskuntavastuuta ja tulla ihmisiä vastaan".
Sähköyhtiöt ovat tästä eri mieltä. Energiateollisuus ry:n sähkömarkkinajohtajan Pekka Salomaan mukaan se tarkoittaisi yhtiöille sähkön myymistä tappiolla – myös sähköyhtiöiden ostama sähkö oli ostohetkellä kallista.
Näyttääkin vahvasti siltä, että ylihintaisen sopimuksen tehneet joutuvat maksamaan virheestään kalliisti. Hallituksen järjestämä sähköhätäapupaketti koskee vain kuluvaa talvea, kun törkyhintainen sopimus voi pahimmassa tapauksessa olla voimassa joulukuuhun 2024 asti.
P.S.
Viime syksy ja kuluva talvi ovat tehneet suomalaisista sähköhintatietoisia. Vielä vuosi sitten harva tiesi, mitä maksoi sähköstä. Kun määräaikainen sähkösopimus loppui, moni uusi sen rutiinilla kiinnittämättä sen enempää huomiotaan hintaan, koska se oli joka tapauksessa halpa. Vain valistuneimmat sentinpyörittäjät kilpailuttivat sähkösopimuksiaan säännöllisesti. Nyt tilanne on toinen. Valtaosa kansasta osaa kertoa desimaalin tarkkuudella sen, mitä maksaa sähköstään. Enää meille ei myydä sähkösikaa wattisäkissä.