Kolumni: Kuusi mil­joo­naa mur­hat­tua vel­voit­taa si­nut­kin kat­so­maan pa­huut­ta silmiin

Pian kylmenee: Lapissa voi olla pa­rin­kym­me­nen­kin asteen yö­pak­ka­sia

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Ylä­kou­lun luku- ja kir­joi­tus­tai­don ope­tus­ta vah­vis­tet­ta­va

Kirjoittajat ovat huolissaan yläasteikäisten lukutaidosta.
Kirjoittajat ovat huolissaan yläasteikäisten lukutaidosta.
Kuva: Vilma Lehto

On viimein herättävä siihen tosiasiaan, että suomalaisten luku- ja kirjoitustaito heikkenee yhä enemmän, ellei ongelmaan tartuta napakasti. Yhteiskunnassa vaaditaan aina vain parempia ja monipuolisempia taitoja. Haaste on tätä taustaa vasten iso.

Hallitusohjelmassa on päätetty eräiden oppiaineiden lisätunneista. Emme voi yhtyä näkemykseen, jonka mukaan lisätunnit sijoitetaan alakouluun. Siellä on tällä hetkellä lähes 80 prosenttia peruskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden tunneista (minimimäärä 32 tuntia). Suurin hyöty lisätunneista saataisiin sijoittamalla ne yläkouluun, jossa opetusta on vähän (minimimäärä 10 tuntia).

On hyvä asia, että hallitusohjelmassa halutaan panostaa perustaitoihin: luku-, kirjoitus- ja laskutaitoon. Tämä on todellakin tarpeen. Suomessa on moniin muihin Euroopan maihin verraten niukasti äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta – esimerkiksi Virossa äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta on puolet enemmän, ja siellä kieli ja kirjallisuus ovat omat oppiaineensa.

Erityisesti 9.-luokkalaisten luku- ja kirjoitustaidon opetusta on syytä vahvistaa, jotta voidaan taata hyvät valmiudet jatkaa opintoja toisella asteella. Nuoria ympäröivä tekstimaailma muuttuu yhä monimuotoisemmaksi ja haastavammaksi, joten nimenomaan yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen lisääminen on tarpeen.

Kiinnostus lukemista kohtaan vähenee merkittävästi yläkoulun aikana, kun muut aktiviteetit alkavat kiinnostaa nuoria enemmän. Tämäkin puoltaa sitä, että nimenomaan yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta on syytä lisätä.

Lisätuntien tehoa vahvistaa se, että yläkoulussa lukemisen ja kirjoittamisen opettajana on oman aineensa ehdoton asiantuntija, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Kaikki luokanopettajat eivät valitettavasti ole erikoistuneet äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen. Äidinkielen opettajain liitto kannattaa myös lämpimästi sitä, että aineenopettajat opettavat äidinkieltä ja kirjallisuutta 5. ja 6. luokalle, kuten esimerkiksi vieraiden kielten opetuksessa usein toimitaan.

Hallitusohjelma antaa paikallisille opetuksen järjestäjille mahdollisuuden päättää, mille peruskoulun vuosiluokalle äidinkielen ja matematiikan lisätunnit sijoitetaan. Toivottavasti kuntien opetusviranomaiset kuuntelevat tässäkin asiassa koulussa työtä tekeviä.

Irene Bonsdorff

puheenjohtaja

Sari Hyytiäinen

toiminnanjohtaja, Äidinkielen opettajain liitto ry