Jalkapallo: "Oli hienoa huo­ma­ta, että seu­ral­la on kova luotto osaa­mi­see­ni", ku­vai­lee ro­va­nie­me­läis­jal­ka­pal­loi­li­ja Vilma Koi­vis­to siir­toaan yhteen Ruotsin huip­pu­jouk­kueis­ta

Pääkirjoitus: Gal­lu­pit voivat mennä uusiksi

äänestä: Mikä on vuoden 2023 sy­käh­dyt­tä­vin lap­pi­lai­nen ur­hei­lu­ta­pah­tu­ma? Äänestä suo­sik­kia­si ja osal­lis­tu ar­von­taan

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Yk­si­se­lit­tei­ses­ti eläin­rääk­käys­tä

Turun yliopiston eläin- ja ympäristöetiikan dosentin Elisa Aaltolan puheenvuoro kettujen turkistarhauksesta (A-studio 5.9.) ihastutti, sillä hän nosti esiin olennaisimman eli eläinten oikeuksien puolustamisen yhteiskunnallisessa elämässämme.

Kun ketuilla sullotaan 0,8 neliömetrin kokoisiin häkkeihin koko elämänsä ajaksi ainoana tavoitteena tuottaa rahaa turkistarhaajille, perustellusti voidaan kysyä, mihin moraaliin tällainen toiminta perustuu?

Immanuel Kantin (1724-1804) mukaan ihminen on kahden maailman kansalainen. Toisaalta hän joutuu sopeutumaan luonnon välttämättömyyteen, mutta yhteiskunnallisena, moraalisena toimijana hänellä on mahdollisuus myös vapaan tahdon mukaiseen elämään. Jälkimmäisestä on kysymys silloin, kun pohdimme sitä, miten eläimiä tulee kohdella.

Kettujen turkistarhauksessa tämä on täysin unohdettu. Kuten dosentti Aaltola totesi, ketut ovat suoranaisen eläinrääkkäyksen kohteena ilman minkäänlaisia oikeuksia.

Suomen turkiseläinten kasvattajainliiton viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen puolusti eläinrääkkäystä EU:n komission päätöksillä ja taloudellisilla hyödyillä, mikä itseasiassa vain vahvisti dosentti Aaltolan näkemyksen. Sarkastisesti voisi kysyä sitä, mitkä ovat Nissisen edustaman organisaation ja myös EU:n kettujen kasvatusperiaatteet?