Ukrainan sota on pistänyt myös ydinaseisiin ja niihin liittyvään pelotteeseen koskevia ajatuskulkuja koetukselle. Samalla kun ydinaseiden kieltämistä tavoittelevan YK-sopimuksen allekirjoittaneet valtiot kokoontuivat juhannuksen alla ensimmäiseen kokoukseensa, vaikuttaa siltä, että ydinaseet ovat tulleet entistä enemmän jäädäkseen.
Ministeri Jaakko Iloniemi on arvioinut ydinaseiden olevan entistä houkuttelevampia, koska niiden omistaminen näkyy takaavan maalle ”eräänlaisen koskemattomuuden”.
Vaikka ydinaseita ei ole käytetty Ukrainassa, ne ovat kuitenkin muovanneet sodan kulkua pelkällä olemassaolollaan. Ydinaseet eivät estäneet sodan syttymistä lännen ydinasepelotteen ulkopuolella olevassa Ukrainassa. Sodan laajenemisen estäminen on kuitenkin monissa arvioissa laskettu ydinasepelotteen ansioksi.
Yhdysvaltalaisten professori Jeffrey Lewisin ja tutkimusjohtaja Aaron Steinin mukaan ydinasepelote on toiminut rajoittamalla sekä Venäjän että lännen toimintavapautta. Yhdysvallat ja Nato ovat varoneet osallistumasta sotatoimiin suoraan, eivätkä ne ole lähettäneet sotilaitaan Ukrainaan, vaikka siihen olisi varmasti ollut lännessä kiusausta ja Ukrainassa tarvetta.
Ydinpelotteen on tarkoitus turhauttaa
Venäjällä puolestaan olisi varmasti ollut houkutusta iskeä esimerkiksi Puolaan varastoituun läntiseen aseapuun. Toistaiseksi tätä askelta ei ole tohdittu ottaa.
Lewisin ja Steinin mukaan ydinpelote toimii juuri näin: se turhauttaa molemman osapuolen päättäjiä ja sotilaita, jotka eivät voi tai uskalla ryhtyä sinänsä perusteltuihin sotatoimiin, koska taustalla kummittelee katastrofaalisen ja eksistentiaalisen tuhon mahdollisuus.
– Ydinpelotteen on tarkoitus tuntua ikävältä, koska se pohjautuu raadolliseen arvioon ihmisluoneesta: Ihmiset eivät reagoi parhaiten rakkauteen, iloon tai mielihyvään vaan hellittämättömän kivun uhkaan, Lewis ja Stein kirjoittavat War on the Rocks -sivustolla.
Ydinpelotteen toimivuuden jatkumisesta ei kuitenkaan ole takeita.
Arvostelijoiden mukaan Ukrainan lentokieltoalueen ja hävittäjien lähettämisen maahan torjuneet Yhdysvallat ja Nato ovat rajoittaneet omaa toimintavapauttaan jo liikaakin ja ottaneet Venäjän ydinaseuhkan liian vakavasti. Samalla presidentti Vladimir Putin ei vaikuta huolehtivan yhtä paljon lännen pelotteesta.
Taktisen ydinaseen käyttö?
Hyökkäys Ukrainaan on jo osoittanut, että Venäjän johto on valmis selvästi länsimaita suurempaan, lähes holtittomaan riskinottoon tavoitteidensa saavuttamiseksi. Siksi esimerkiksi pelkoja taktisen, pienitehoisemman ydinaseen käytöstä Ukrainassa ei voi täysin sivuuttaa.
Mihin reaktioon tällainen historiallinen teko johtaisi lännen puolelta, sitä ei Moskovassa voida varmuudella tietää. Royal United Services Instituten vanhemman tutkijan Matthew Harriesin mukaan tarjolla on kaksi huonoa vaihtoehtoa. Lännen liittymien sotaan tai vastaisku ydinaseella voisi johtaa maailmanlaajuiseen tuhoon, mutta liian laimea vastareaktio ei sekään lupaisi hyvää.
– Siirtyisimme uuteen kauheaan aikakauteen, jos Venäjä käyttäisi rajoitettua määrää ydinaseita ilman rangaistusta ja saisi siitä vielä konkreettista hyötyä, Harries ennustaa Foreign Policy -lehdessä.
– Ydinpelote on ilman muuta vaarallinen tapa pyörittää maailmaa. Tämän kauhean (Ukrainan) sodan lopputulos ratkaisee, olemmeko juuttuneet siihen pysyvästi, Harries pohtii.