Juttu on kirjoitettu pohjoissaameksi.
Vuohčus ovddeš skuvlaráhkadusa dilli šattai nu headjun, ahte Soađegili gielda fertii jođánit hutkat čovdosa ođđa doaibmalanjaide.
Dasa lassin Vuohčus oahppiidmearri lea gulul lassáneamen. Molssaeaktun lei hukset ollásit ođđa skuvlla muhto gieldda dalá dilis mearridedje hukset dan golmma oasis.
Ovddeš skuvlla lášmmohallanhálla ja teknihkalaš duoji latnjan doaibman buollinčáskadanhálla divvojuvvojedje ja dasa lakte Soađegili kirkosiiddas jagiid 2019-2022 lean modularáhkadusaid, mat doibme gaskaboddasaš skuvllalatnjan. Dáid gaskii huksejedje ođđa boradanlanja. Ja ná ođđa skuvllas šattai seaguhus ođđa ja boares ráhkadusaid.
Ođđa skuvllavisti viidodat lea váile 1200 njealjehasmehtera ja dan oppalaš gollun šattai 2 miljon euro. Skuvlla huksen máŋgga oasis ja boares osiid ávkkástallan lei oalle olu hálbbit čoavddus go hukset áibbas ođđa ráhkadusa.
Vuohču ođđa skuvlla leamašan doaimmas jo 1,5 jagi muhto dál buot áššit leat sajis ja lei áigi ávvudit skuvlla vihaheami bearjadaga.
Sámegielat oassi sirrejuvvon dálu geahčái
Vuohču ođđa skuvlla hápmi lea guhkeslágan ja guovdu dan johtá vázzáhat.
Sámegielat bealli lea dego iežas ossodagas skuvlla máttageažis oktan beaiveruovttuin, davvisámegielat giellabesiin ja lanjain, mas doaibmá rávvehat, skuvlladearvvašvuođadivššár ja vuorrasut olbmuid vuostáiváldin.
Sámegielat luohká oahpaheaddji Mathis Ole Vars bargá dál 15. jagi Vuohču skuvllas. Son oaidná ođđa skuvllas sihke buriid ja heajos beliid.
– Ovtta láhkai buorre bealli lea, ahte sámegielat oassi lea sierra ja iežas olgouksa ja sierraahkásaš mánát ja olbmot sáhttet deaivvadit. Muhto váttisvuođat gal maiddái leat, mánát eai sáhte beaiveruovttu vuoiŋŋastanáiggiid johtit váccáhaga mielde skuvlla nuppi oassái ja boradanlatnjii. Maiddái mis oahpaheaddjiin váilu sierra oahpaheaddjiid latnja, gos sáhttá ságastallat oahppiid áššiiguin, almmá váruheami, ahte giige eará ii gula min ságastallama. Ja dálu ráhkadusa dihtii eará oahpaheaddjekollegain gulahallan ii leat nu lunddolaš., Mathis Ole Vars muitala.
Vars lei mielde álgoplánema bargojoavkkus, ja su oainnu mielde árabajásgeassima lanjat livčče galgan leat dálu geažis, muhto dát sávaldat ii ollašuvvan.
Skuvla dehálaš juohke gillái
Sámedikki sátnejođiheaddji Pirita Näkkäläjärvi deattuha, ahte iežas skuvla lea hui dehálaš juohke gillái.
– Skuvlabiras lea hui dehálaš mánáide ja nuoraide, muhto maid olles bearrašii ja sohkii. Skuvla ferte leat dorvvolaš, oadjebas ja dearvvaslaš biras. Juohke mánná ja nuorra ánssáša dan, Näkkäläjärvi dadjá.
Vuohčču lea hui mávssolaš oassi sápmelaččaid ruovttuguovllus ja olles sámi servošis.
– Mun lean oahppan mánnávuođa rájes dovdat Vuohču ealli sámi gillin, gos lea olu čehppodat, dáiddalašvuohta, árbevirolaš máhttu ja mii dehálamos, hui somás olbmot. Dáppe Vuohčus dii lehpet ravdaguovllus, gos ii leat álo nu álki doalahit ja ovddidit sámegiela ja kultuvrra. Mis Sámedikkis lea mávssolaš bargu fuolahit, ahte mii váldit vuhtii maid vuohččulaččaid dárbbuid ja doarjut din, lohká Pirita Näkkäläjärvi.
Son sávvá lihku Vuohču skuvlii ja dasa, ahte dát lea skuvla, gosa lea somá boahtit juohke iđit. Gos lea olu ustitvuohta, somás oktasaš stohkosat bottuin ja gos bohtet olu buorit muittut boahtteáigái.
Rámida Vuohču báikin
Skuvlla jođiheaddji Panu Klemettilä álggahii doaimmas mannan čavčča. Son barggai ovdal 8 jagi Oulus oahpaheaddjin ja fárrii Vuhččui mannan gease.
– Liikon Vuhččui, dáppe leat fiinna olbmot ja luondu. Kultuvra geasuha ja olbmuid eallindoaladupmi, dat lea sakka earálágan go gávpotolbmuin. Liikon johtit luonddus, guollebivddus ja boazobargguin guoibmán mielde, Klemettilä muitala.
Vuohčču lei guovtti kultuvrra deaivvadansadji
Soađegili gielddahoavda Jari Rantapelkonen lohká Vuohču leat earenoamáš báiki Soađegili gielddas.
– Dát lea Suoma máttimus sámegilli ja kultuvrraid deaivvadanbáiki.
Ođđa skuvlla oččodeapmi Vuhččui lei gildii stuorra proseassa.
– Dál mis lea ođđa skuvlla ja sávan, ahte ođđa seinniid lassin deike šaddá vuogas sisdoallu, mii láhčá saji mánáide oahppat ja oažžut nana vuođu boahttevuhtii, Rantapelkonen lohká.
Ođđa skuvllavisti viidodat lea váile 1200 njealjehasmehtera ja dan oppalaš gollun šattai 2 miljon euro. Skuvlla huksen máŋgga oasis ja boares osiid ávkkástallan lei oalle olu hálbbit čoavddus go hukset áibbas ođđa ráhkadusa.
Soađegilli háliida duvdit sámegiela
Gielddahoavda Rantapelkonen háliida maiddái čalmmustahttit, Soađegili háliida duvdit sámegielat oahpahusa ja dadjá leat ilus go ovttasbargu sámedikkiin lea lávgan.
Oktan ovdamearkan lea davvisámegiela giellabeassedoaibma, masa váldooassi ruhtadeamis boahtá stáhta bušeahtas sámedikki bokte.
Stáhta doarjaga geahpedeami dihtii Soađegili gielda lea bajidin iešruhtadanoasis go gielddas lei dasa vejolašvuohta ja atná dehálažžan mánáid ja nuoraid vejolašvuođa oahppat iežaset eatnigillii.
