Lapin Kansa otsikoi pääkirjoituksensa (28.10.): "Kuntapäättäjien tulisi perustaa päätöksensä faktatietoon – Kemijärvellä mennään mutu edellä".
Pääkirjoitus toteaa, että "tunteen palo voi sumentaa järjen, ja juuri näin näyttää Kemijärvellä jossain määrin käyneen. Ulospäin vaikuttaa siltä, että päättäjät ovat valmiita torjumaan tarjolla olevat, kaupungin tulevaisuuteen merkittävästi vaikuttavat investoinnit mututuntumalta – ilman perinpohjaisia selvityksiä – koska yleinen ilmapiiri on hankkeita vastaan".
Pääkirjoituksen toteamus järjen sumentumisesta on pöyristyttävä etenkin, kun toteajana on maakuntalehti. Onko toimitus kuullut lainkaan termejä demokratia, perustuslain mukainen äänioikeus, sekä mielipiteen ja sanan vapaus?
Pääkirjoitus nakkaa löytyä toteamalla, että ”järkiperäisessä päätöksentekoprosessissa ensin tutkitaan ja selvitellään. Sen jälkeen puntaroidaan hyötyjä ja haittoja, käydään asiallista keskustelua aiheesta, ja vasta sitten tehdään päätös.”
Kyllä, näin yleensä tehdään, mutta pumppuvoimaloiden tulo Kemijärvelle on siinä määrin selvää pässinlihaa, ettei päätöksentekijöiden ja kuntalaisten tarvitse lueskella tuhansien sivujen pumaskoja vuorokaudet ympäri sen ymmärtämiseksi, mitä voimaloiden tulo tarkoittaa. Sokea Reettakin näkee, että mikäli suunnitellut pumppuvoimalat toteutuvat, menevät jo nyt voimakkaasti säännöstellyn järven olosuhteet totaalisen sekaisin, Kemijoki mukaan lukien.
Kyse ei ole pelkästään järven ekologisesta tilasta, vaan siitä, miten voimalat vaikuttaisivat muun muassa kaupungin matkailuimagoon ja lukuisiin muihin tekijöihin, kuten kuntalaisten rantakiinteistöjen arvojen alenemiseen. Yksikään kunta maassamme ei tekisi tällaisia päätöksiä.
Pääkirjoitus ei näytä ottavan huomioon sitä, että hyödyt valuvat napapiirin ja Kehä III:n alapuolelle, ja haitat jäävät kemijärveläisille. Kun voimalat on rakennettu, katoavat urakoitsijoiden perävalot mutkan taakse. Väitän, että pysyvät työllisyysvaikutukset ovat lähempänä nollaa kuin sataa.