Poliisi tutkii vesihuoltolaitoksiin tehtyjä murtoja, mutta viranomaiset ovat viime vuosina kiinnittäneet huomiota toiseen alaa koskevaan turvallisuushuoleen.
Vesihuoltoa valtakunnallisesti valvovan viranomaisen selvityksestä ilmenee, että vesihuoltolaitosten kyberturvallisuus on Suomessa osin puutteellista. Selvityksen on laatinut Etelä-Savon ely-keskuksen alaisuudessa toimiva valtakunnallinen vesihuoltopalvelut-yksikkö. Sen viime lokakuussa julkaiseman raportin mukaan osassa siinä tarkastelluista vesihuoltolaitoksista ei esimerkiksi kerätty lokitietoja tietojärjestelmistä.
– Monet kyberturvallisuuden parantamiseksi vaadittavat toimet, myös tekniseltä kalskahtavat, edellyttävät koko vesihuoltolaitoksen toiminnan systemaattisuuden parantamista, todetaan selvityksessä.
Myös Huoltovarmuuskeskus on toissa vuonna julkaisemassa katsauksessaan arvioinut, että vesihuoltoalalla olisi it-turvallisuudessa parannettavaa.
Vesihuoltopäällikkö Jyrki Lammila Etelä-Savon ely-keskuksesta kertoi tiistaina, että laitosten kyberturvallisuutta on sittemmin yritetty parantaa muun muassa hankerahoituksella.
– Koko ajan digitalisointi nousee laitoksilla ja siinä pitää myös turvallisuuden pysyä mukana, Lammila sanoi.
KRP tutkii murtoja
Keskusrikospoliisi (KRP) tutkii parhaillaan muun muassa kolmea kesäkuussa Pirkanmaalla tapahtunutta murtoa. Myös muita murtoja on tullut julkisuuteen.
Lammila Etelä-Savon ely-keskuksesta kertoo, että Venäjän Ukrainaan käynnistämän sodan jälkeen vesihuoltolaitoksissa on valpastuttu arvioimaan turvallisuusjärjestelyjä ja tekemään myös ilmoituksia epäilyttävästä toiminnasta.
– On voitu yrittää murtautua johonkin, sitten on tullut drooni-ilmoituksia tai vastaavia, hän sanoi.
Suomen Kansallisen riskiarvion mukaan vakavia häiriöitä Suomen vesihuollolle voivat aiheuttaa esimerkiksi erilaisten kriittisten kemikaalien saatavuushäiriöt tai putkivauriot. Vakavin uhka vesihuollolle ovat sähkön jakeluhäiriöt.
"On lukittu paikkoja"
Vedenjakelu ja -puhdistus on Suomessa osa kriittistä infrastruktuuria, jonka pitäisi toimia vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. Lammila arvioi, että vesihuoltolaitosten turvallisuustilanne on Suomessa kohtuullisen hyvä. Maassa on kaikkiaan yli 1 100 vesihuoltolaitosta.
– Nykyisin ja nyt viimeisten vuosien aikana siihen on selvästi kiinnitetty huomioon enemmän. On lukittu paikkoja, tehty aitaamista ja asennettu kameroita, kertoi Lammila.
Myös suojelupoliisista vastataan STT:lle, että viranomaiset ovat kehottaneet kriittistä infrastruktuuria hallinnoivia tarkistamaan omia turvallisuusjärjestelyjään.
– Suomen kriittistä infrastruktuuria on vaikea lamauttaa ilman sotilaallista toimintaa tai tunkeutumista hyvin suojattuihin järjestelmiin. Tällainen vaikuttaminen vaatii paljon resursseja. Yhteiskuntamme on lähtökohtaisesti hyvin resilientti, suojelupoliisi arvioi.
Sen sijaan viranomaiset ovat tunnistaneet, että vesihuoltoalalla tulevat parannuksissa resurssit vastaan. Moni laitos on kuntiin kytkeytynyt ja toimii pienellä henkilöstöllä. Lammila arvioi, että laitosten kokoerojen vuoksi turvallisuusjärjestelyjen taso voi eri laitosten kesken vaihdella.
Alkuviikosta lausunnolle lähetetty uusi vesihuoltolaki on kuitenkin tuomassa vesihuoltolaitoksille uusia vaateita parantaa omaa toimintavarmuuttaan.