Vaalikone: Katso Lapin Kansan vaa­li­ko­nees­ta, kuka eh­dok­kais­ta on lä­him­pä­nä aja­tus­maail­maa­si

Podcast: Miksi edes kam­pan­joi­da, kun edus­kun­ta­paik­ka vaatisi ih­met­tä? Vie­raa­na Eemeli Kajula ja Elina Kuula

Kysely: Oletko kokenut tai to­dis­ta­nut häi­rin­tää ur­hei­lus­sa?

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Lapin Kansa 2 kk 59,90 euroa

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Vink­ke­jä päät­tä­jil­le työ­ter­veys­huol­los­ta

Sote-uudistus eli hyvinvointialueuudistus etenee hyvää vauhtia eri puolella Suomea. Noin 260 000 kuntien ja sairaanhoitopiirien työntekijää saa uuden työnantajan.

Vuosittaiset välittömät työkyvyttömyyden kustannukset ovat yksinomaan kunta-alalla 1,2 miljardia. Kevan arvion mukaan viime vuosina kunta-alalla työkyvyttömyyskustannukset ovat kasvaneet noin 180 miljoonaa euroa vuodessa.

Työkykyjohtamisella ja hyvällä työterveysyhteistyöllä voidaan keskeisesti vaikuttaa paitsi työntekijöiden hyvinvointiin, tuottavuuteen ja kustannuksiin, myös henkilöstön saatavuuteen, veto- ja pitovoimaan sekä työnantajamaineeseen. Sote-uudistuksen johdosta hyvinvointialueilla on ”tuhannen taalan paikka” satsata työkykyjohtamiseen ja vaikuttavaan työterveysyhteistyöhön.

Strategisella työkykyjohtamisella luodaan prosessit ja toimintaympäristö, jossa työterveyshuolto toimii kumppanina ja organisaation tukena. Työkykyjohtamisen peruspilareiden organisaatiossa pitää olla tukevat, jotta työterveyshuollosta on hyötyä.

Tuloksellisen työterveysyhteistyön järjestämisessä tulee huomioida monia eri asioita.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.