Perussuomalaiset tunnetaan vihreään siirtymään – perussuomalaisittain viherhumppaan – kohdistamastaan kritiikistä. Puheenjohtaja Riikka Purra ei ole salaillut asenteitaan hallitusneuvotteluissakaan, joiden yhteydessä hän on kuvaillut ilmastolakiin kirjattua hiilineutraaliustavoitetta paitsi "äärimmäisen typeräksi" myös mahdottomaksi saavuttaa.
Sen sijaan kansainvälisissä sijoittajissa Suomen kunnianhimoinen ilmastotavoite on herättänyt ihastusta, eikä vain sitä. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) arvion mukaan vihreän siirtymän investointisuunnitelmat Suomeen ovat nousemassa yli 85 miljardiin euroon. Summa on suurempi kuin valtion talousarvioesitys kuluvalle vuodelle.
Tuorein investointi-ilmoitus kuultiin viime viikolla, kun tuulivoimayhtiö Myrsky Energia oy kertoi solmineensa 2,3 miljardin euron rahoitussopimuksen tuulivoimahankkeilleen tanskalaisen sijoitusyhtiön Copenhagen Infrastructure Partnersin (CIP) kanssa. CIP on iso tekijä, jolla on jo 20 miljardin euron sijoitukset uusiutuvaan energiaan.
Kumppanusten tavoitteena on rakentaa eri puolelle Suomea noin 30 tuulivoimapuistoa ja 300 uutta tuulivoimalaa 2030 mennessä. Niiden teho – 1 800 megawattia – vastaisi kolmasosaa Suomen nykyisestä tuulivoimasta ja lisäisi kotimaista sähköntuotantoa suunnilleen Loviisan ydinvoimalan yhden reaktorin verran (LK 25.5.).
EK:n laskelmien mukaan kaikki Suomen maatuulivoimainvestoinnit työllistäisivät 400 000 henkilötyövuotta ja merituulivoimalainvestoinnit 150 000 henkilötyövuotta elinkaarensa aikana. Verohyötyjä tulisi yhteensä 3,2 miljardia euroa.
Pelkästään Myrskyn ja CIP:n hanke tuottaisi sijoituspaikkakunnille 380 miljoonaa euroa kiinteistöveroina ja lisäksi maanomistajat saisivat tuntuvasti vuokratuloja.
Tuulivoima toimii sisäänheittäjänä globaalille teollisuudelle. Halpa, vihreä sähkö houkuttelee Suomeen kansainvälisiä yrityksiä. Ne tuovat tullessaan toivottuja investointeja, kuten vihreän vedyn ja teräksen tuotantoa sekä datakeskuksia, akkutehtaita ja kaivosteollisuutta.
Jo kerrotuista investointisuunnitelmista 90 prosenttia liittyy vihreään siirtymään ja valtaosa siitä vihreään energiaan.
Kaikesta päätellen "viherhumppa" on laittamassa Suomen talouden tanssimaan. Tällaiselle tanssiin kutsujalle on tyhmää sanoa ei, ellei tavoitteena ole sitten kutistuva talous, velkaantumisen jatkuminen ja hyvinvointivaltion murentuminen.
Tämän kokoluokan investoinnit vaativat toteutuakseen joustavaa luvitusta ja valtiollisia satsauksia, joihin molempiin tuleva hallitus voi vaikuttaa. Varmin tapa torjua "viherhumpan" leviäminen on vaikeuttaa luvitusta ja kiristää tukipolitiikkaa myös sieltä, missä se on tuottavaa. Sellaista hallitusta tuskin haluavat Suomeen edes humpan inhoajat.
P.S.
Ex-pääministeri ja -puoluejohtaja Paavo Lipponen (sd.) moitti Sauli Niinistön tapaa käyttää presidentin valtaa Suomen Atlantti-seuran luennolla (HS 26.5.). Lipposen mielestä Niinistö kohteli väärin Sanna Marinia Ukrainan presidentin Suomen vierailun aikana, kun ei kutsunut pääministeriä huippukokoukseen. ”Seuraavalta presidentiltä odotan enemmän kunnioitusta parlamentarismia kohtaan”, totesi Lipponen, jolta moni odottaa yhä selitystä sille, miksi hän suostui poliittisen uransa jälkeen Venäjän diktaattorin Vladimir Putinin marionetiksi.