Kun kotimainen metsäyhtiö haluaa tukkivaltaisen 1 000 motin leimikon puut, saa yhtiö niiden hakkuuoikeuden kun sopii metsänomistajan kanssa puiden kantohinnoista – yhteensä noin 40 000 eurosta. Rahat saatuaan metsänomistaja maksaa valtiolle 34 prosentin tuloveron, 13 600 euroa.
Kun ulkomainen kaivosyhtiö haluaa kulta-, nikkeli-, kuparivaltaisen malmikentän malmit, ei kaivosyhtiön tarvitse edes tarjota niistä hintaa, sillä kaivoslakimme takaa yhtiölle kaikki ilman euronkaan hintaa – jopa pakkolunastusoikeudella – louhittavaksi ja pois vietäväksi. Hintaakin kaivosyhtiö saa ja voi maksaa sitten, kun on malmikentän maksutta omakseen saanut, kunhan ei Suomeen. Näin sen kannattaa tehdäkin.
Ruotsalainen Boliden-yhtiö on kirjannut Kevitsan 2022 tileihin kaivosoikeuksista maksetuksi 102 miljoonaa euroa verotettavan tulon vähennyksiin. Me suomalaiset olemme siinä menettäneet 102 miljoonan ”kantorahat” ja valtio 20,4 miljoonan euron yhteisöverotulon.
Kaikki on tapahtunut eduskunnan säätämän kaivoslain ja harjoittaman kaivospolitiikan mukaisesti. Ja eipä syytetä asiassa ”Helsingin herrojakaan”, sillä eduskunnassa kaivospoliittista työryhmää on johtanut lappilaisten edunvalvonnasta vastaavan Lapin liiton puheenjohtaja Markus Lohi.
Kovasti vieraskoreita olemme verotuksen osalta olleet muutenkin. Boliden on kirjannut Kevitsan 2022 liikevoitoksi 213 miljoonaa euroa – todellinen voitto on ”kantorahojen” kanssa 315 miljoonaa – ja valtio karhuaa siitä tuloveroa vain 40 miljoonaa.
Suomalaiselta metsänomistajalta valtio karhuaisi 200 miljoonan euron tulosta veroa 68 miljoonaa, 315 miljoonan tulosta 107 miljoonaa euroa. Molemmissa on kyse samasta, luonnonvarojemme antamien tulojen verottamisesta.