Käräjähumalat, kirkkokännit, mökkijuopottelu ja markkinahumut. Suomalainen rahvas on harrastanut vuosisatojen saatossa varsin monenmuotoista humalahakuisuutta.

Yksi märimmistä juhlista on ollut jo ammoisista ajoista lähtien keskikesän ylistys, juhannus. Yötön yö saa hiljaisen kansan irrottelemaan. Suvijuhlan kunniaksi suomalaiset mässäilevät grillimakkaroilla, juovat viinaa ja puuhastelevat pensaikoissa puolinakuina, mutta miksi? Mistä tällainen perinne oikein kumpuaa?

Syy irrotella

Juhannus ei ollut juhannus ennen kristinuskon saapumista pohjoisen perukoille. Silti kesäpäivän seisaus oli myös pakanaiselle Suomen kansalle syy kemuta ja ehkä hieman myös remuta.

Luonnon kiertoon liittyvät seisaus- ja tasauspäivät olivat tärkeitä maasta elävälle ja viljelevälle kansalle.