Irtisanomisten vaara: Laphan hen­ki­lös­töä kos­ke­vat yt-neu­vot­te­lut alkavat tors­tai­na

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Ve­si­voi­maa tar­vi­taan lisää

Tammikuun ensimmäisellä viikolla tuotiin Norjasta ja Ruotsista päivittäin vesivoimaa noin 3 000 MW. Tästä maksettiin kallis hinta, koska se tuotiin pääosin säätöenergian hinnalla.

Tuulivoiman rakentaminen tarvitsee harvinaisia metalleja, terästä ja betonia sekä kuljetukset ja metsien raivauksen, joka vähentää hiilinieluja. Samalla metsäteollisuus joutuu vähentämään väkeä. Tuulivoimarakentaminen lisää Suomen päästöjä.

Ruotsissa noin kolmasosa tuulivoimasta tekee tappiota. Meillä ei ole tutkittu tuulivoiman vaikutusta ihmisen terveyteen. Saksassa on todettu sillä olevan vaikutuksia. Lisäksi pitäisi selvittää riistalinnuille aiheutuvat haitat.

Tuulivoima saa tukea syöttötariffin, tavoite- ja markkinahinnan erotuksen mukaan. Suomessa on tuettu tuulivoiman rakentamista tähän mennessä lähes 1,5 miljardilla eurolla (Energiavirasto). Vuonna 2020 maksettiin ennätykselliset tuulivoimatuet, 322 miljoonaa euroa. Viime vuonna syöttötariffitukia maksettiin 198 miljoonaa euroa.

Aalto-yliopiston työelämäprofessorin Iivo Vehviläisen mukaan vesivoiman roolia säätövoimana liioitellaan eikä sen rooli markkinoilla korostu. Hän on pahasti metsässä. On otettu käyttöön uusia teknologioita ja vaihtoehtoja markkinan tasapainottamiseksi, Vehviläinen sanoo. Hän viittaa kysyntäjoustoon ja sähkön säilömiseen akkuvarastoihin.

Miten tehtiin tammikuun alussa? Ostettiin Norjasta ja Ruotsista vesivoimaa.

Kysyntäjoustoon ei ole kaikilla mahdollisuuksia. Ja mitähän ne akut maksavat? Vehviläinen ei varmaankaan huomaa, että akkujen valmistus edellyttää aina uutta kaivosteollisuutta. Kannattaako harvinaisia metalleja ylipäätään louhia? Sen sijaan voidaan rakentaa Kemijoen vesistö loppuun ja uusi ydinvoimala.

Alpo Isomäki