Tilaajille

Ve­si­pu­touk­set hyö­dyn­tä­mät­tä mat­kai­lus­sa – Poh­jois-Suo­mes­sa on kym­me­niä komeita ve­si­pu­touk­sia, mutta monia niistä ei ole nimetty tai edes mer­kit­ty kart­taan

Vähäojanköngäs on tiimalasiputous lähellä Vanttauskoskea Rovaniemellä.
Vähäojanköngäs on tiimalasiputous lähellä Vanttauskoskea Rovaniemellä.
Kuva: Anna Muotka

Tämä juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 20.7. 2019

Polun alku löytyy, kun sitä osaa etsiä.

Se lähtee nimettömältä soratieltä ja kiemurtelee sekametsän halki. Nuorten koivujen oksat viistävät polulla kulkevan hartioita.

Etäältä kuulunut kohina voimistuu. Ja pian se on siinä: jyrkkä, kuohuva vesiputous, joka kohoaa noin kuuden metrin korkeuteen.

Riisijoen köngäs on pieni vesiputous Riisitunturin erämaassa Posiolla.
Riisijoen köngäs on pieni vesiputous Riisitunturin erämaassa Posiolla.
Kuva: Jussi Laine

Vähänojanköngäs on Suomen ainoa tiimalasiputous: kallion muoto saa veden valumaan ensin kiven muodostamaan suppiloon, jonka pohjalta se räiskyy viuhkamaisesti jyrkänteen pohjalle.

Putous sijaitsee Vanttauskoskella noin 50 kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta. Vesiputousbongari Jussi Laine löysi paikan kuusi vuotta sitten selatessaan Maanmittauslaitoksen maastokarttaa.

Vähäojanköngäs

– Kartassa oli kiinnostava kohteen nimi, ja ilmakuvaa tutkiessa näin selviä kuohuja.

Laine vieraili putouksella ja kirjoitti kohteesta esittelyn Suomen vesiputouksista kertovalle nettisivustolleen. Putouksesta ei edelleenkään ole juuri mitään muuta julkista tietoa.

Äkäsjoen alemman Kuerlinkan tavoittaminen vaatii vaivannäköä.
Äkäsjoen alemman Kuerlinkan tavoittaminen vaatii vaivannäköä.
Kuva: Jussi Laine

Tiimalasiputouksen lisäksi Pohjois-Suomessa on useita vesiputouksia, jotka ovat jääneet suurelta yleisöltä pimentoon.

Laine suosittelee tutustumaan esimerkiksi Karigasniemen lähellä sijaitsevaan Basikönkääseen. Nimi on Laineen antama ja epävirallinen. Virallisesti putous on nimetön, samoin kuin Utsjoella Nuorgamintien varrella sijaitseva niin sanottu Eavrujohkan putous.

Basiköngäs soveltuu erityisen hyvin päiväretkikohteeksi Karigasniemen ja Kaamasen alueella matkaileville.
Basiköngäs soveltuu erityisen hyvin päiväretkikohteeksi Karigasniemen ja Kaamasen alueella matkaileville.
Kuva: Jussi Laine

Erityisesti jälkimmäisen heikko tunnettuus hämmästyttää Lainetta. Köngäs sijaitsee maantien varressa ja sen luokse pääseminen on siksi erittäin helppoa. 20-metrinen, lähes pystysuoraan laskeva viuhkaputous on Laineen mielestä myös näyttävämpi kuin monet Etelä-Suomen kuuluisammat putoukset.

Virallista nimeä ei ole myöskään Sallan Naruskalla sijaitsevalla Kullaojan vesiputouksella. Se on portaittainen, kallioiden ympäröimä köngäs, jolle päästäkseen on ajettava noin 90 kilometriä Sallan keskustasta pohjoiseen.

Vielä muutama vuosi sitten Kullaojasta tiesivät vain paikalliset.  Sitten se valittiin Laineen sivustollaan järjestämässä äänestyksessä Suomi 100 -juhlavuoden uudeksi putousnähtävyydeksi.

Nyt tien varressa on kunnon opastuskyltti, ja Sallan kunta on rakentanut paikalle portaat ja penkin.

Putous mainitaan myös kunnan sivuilla. Matkalle Sallaan ry:n Heli Karjalaisen mukaan matkailijat kysyvät säännöllisesti ajo-ohjeita putoukselle.

– Juhannuksena paikalla oli niin paljon autoja, että kävijöiden oli vaikea löytää parkkipaikkaa.

Mallan luonnonpuistossa virtaava Kitsiputous on Suomen korkein vesiputousten sarja, josta käytetään myös nimitystä Mallan kyyneleet.
Mallan luonnonpuistossa virtaava Kitsiputous on Suomen korkein vesiputousten sarja, josta käytetään myös nimitystä Mallan kyyneleet.
Kuva: Hanna-Mari Sorvari

Pohjois-Suomesta löytyy myös useita tunnetumpia putouksia. Kaikkein hienoimmat kohteet sijaitsevat Laineen mukaan Ylä-Lapin tunturimaisemissa ja Kuusamossa.

Erityisen tunnettuja ovat Kitsusputous ja Pihtsusköngäs Enontekiöllä, Ravadasköngäs Inarissa sekä Jyrävä Kuusamossa.

Myös kanjonialueille muodostuu helposti vesiputouksia. Kevon kanjoni Utsjoella ja Korouoman kanjoni Posiolla tarjoavat elämyksiä putousbongareille. Posiolla on myös lukumääräisesti eniten putouksia koko Suomessa.

Fiellun putous 26-metrinen porrasputous Kevon luonnonpuistossa Utsjoella Kevon retkeilyreitin varrella.
Fiellun putous 26-metrinen porrasputous Kevon luonnonpuistossa Utsjoella Kevon retkeilyreitin varrella.
Kuva: Jussi Laine

Maailmalla pienetkin vesiputoukset ovat usein suosittuja matkailukohteita. Suomessa vain harvoja vesiputouksia mainostetaan matkailijoille.

Laine arvelee, että syynä voi olla liiallinen vertaaminen esimerkiksi Norjan putouksiin, joista monet ovat korkeampia ja näyttävämpiä kuin yksikään Suomen puolella sijaitseva köngäs.

Laineen mukaan kotimaan putouksia ei kannattaisi verrata mihinkään.

– Vesiputouksia pitäisi ajatella itsenäisinä luontokohteina. Sellaisina ne ovat erittäin kauniita ja mielihyvää tuottavia.

Lapissa on todennäköisesti edelleen myös hienoja putouksia, joista ei löydy julkista tietoa. Niitä Laine etsii joka kesä.

– Uskon, että vesiputouksilla olisi vielä paljon annettavaa Suomen luontomatkailulle.

Putaanköngäs on yksi Oulangan kansallispuiston vähemmän tunnetuista putouksista.
Putaanköngäs on yksi Oulangan kansallispuiston vähemmän tunnetuista putouksista.
Kuva: Jussi Laine
Tausta

Putoukset

Kitsiputous: Mallan luonnonpuistossa virtaava putous on Suomen korkein vesiputousten sarja, josta käytetään myös nimitystä Mallan kyyneleet. Sen kokonaiskorkeus on noin sata metriä. Kitsiputoukselta on komeat näköalat Ruotsin ja Norjan puolelle. Putoukselle pääsee patikoimalla viiden kilometrin matkan läheiseltä parkkipaikalta Käsivarrentien vierestä.

Fiellun putous: 26-metrinen porrasputous Kevon luonnonpuistossa Utsjoella. Putous sijaitsee Kevon retkeilyreitin varrella ja sen näkeminen edellyttää parin päivän telttavaellusta. Se on alueen könkäistä jyrkin, ja vettä riittää keväästä syksyyn.

Pihtsusköngäs: Tämä on Jussi Laineen mielestä Suomen upein vesiputous: sen vesimäärä on suuri, vesi pääsee putoamaan vapaasti, ympäröivät maisemat ovat jylhiä ja putous sijaitsee keskellä erämaaluontoa. Kuohuva putous laskee vetensä liuskekivikaton päältä 17 metriä syvään kanjoniin. Sen luokse päästäkseen on vaellettava Kilpisjärveltä 40 kilometriä Kalottireittiä pitkin.

Riisijoen köngäs: Riisijoen köngäs on pieni vesiputous Riisitunturin erämaassa Posiolla. Sillä ei ole virallista nimeä. Kolmimetrinen putous on hankala saavutettava, sillä sille ei kulje merkittyä polkua. Riisijoen köngäs sijaitsee selvästi erillään Posion muista putouksista.

Basiköngäs: Basijohka-joki tekee pienen mutkan ja virtaa sitten kallioisen jyrkänteen yli. Kun vesi syöksyy alas, syntyy kolmiportainen vesiputous. Sen kokonaiskorkeus lähentelee kahdeksaa metriä. Putouksella ei ole virallista nimeä, ja toistaiseksi sen on nähnyt on harva. Se soveltuu erityisen hyvin päiväretkikohteeksi Karigasniemen ja Kaamasen alueella matkaileville. Putouksen saavuttaminen vaatii 1,5 kilometrin kävelyä Karigasniementien varresta.

Kullaojan putous: Tämä köngäs ei kuohu, vaan se solisee. Se on nimettömään lampeen laskeva nimetön putous, pieni keidas keskellä erämaata Sallan Naruskalla. Patikkamatka putoukselle on reilut puoli kilometriä tieltä kaakkoon polkua pitkin, tai vaihtoehtoisesti paikalle löytää seuraamalla Kullaojan vartta itään. Laineen mukaan tämä putous on hyvä esimerkki siitä, että putouksen kauneus ei aina riipu tarkasti mitattavista ominaisuuksista, kuten korkeudesta tai virtaamasta.

Kuerlinkat: Kolarin Äkäslompolossa noin puoli kilometriä ennen läheiseen Äkäsjokeen laskemista Kuerjoki muodostaa kaksi peräkkäistä putousta: ylemmän ja alemman Kuerlinkan. Putoukset ovat paitsi kauniit, myös kulttuurihistoriallisesti kiinnostavat. Kuerlinkka-nimi on saamelaista alkuperää ja tarkoittaa suoraan käännettynä taimenputousta. Putouksista pyydystettiin ennen vanhaan taimenia konteilla, joihin hypyissään epäonnistuneet vaelluskalat putosivat. Vuosisatoja kestänyt perinne päättyi vasta 1950-luvulla. Ylempää Kuerlinkkaa pääsee lähestymään helposti joen rannassa kulkevia polkuja pitkin. Alemman putouksen tavoittaminen vaatii enemmän vaivannäköä.

Putaanköngäs: Yksi Oulangan kansallispuiston vähemmän tunnetuista putouksista. Paikalle ei vie erillistä retkeilypolkua, vaan sinne päästäkseen on käveltävä kolme kilometriä Putaanojan vartta. Jussi Laineen mukaan putouksesta tekee erikoisen sen muoto ja geologia. Vesi kiemurtelee ja kuohuu kalliohalkemassa lähes kymmenen metrin matka ja räiskyy lopuksi ulos pyöreän lammikon yllä. Laineen mielestä Putaanköngäs on yksi Suomen kauneimmista pienemmän kokoluokan vesiputouksista.

Jyrävä: Lähes kaikki Pohjois-Pohjanmaan vesiputoukset sijaitsevat Kuusamossa. Putouksista komein on Kitkajoen Jyrävä, joka putoaa yhdeksän metriä kalliokapeikon läpi. Putous sijaitsee Karhunkierroksen retkeilyreitin varrella ja on alueella liikkuvalle helposti löydettävissä. Toinen tunnettu putous on Kiutaköngäs, jonka luokse pääsee helposti kävelemällä Oulangan luontokeskukselta opastettua polkua itään kilometrin verran. Alueelta löytyy myös pienempiä, hieman vaikeammin saavutettavia vesiputouksia.

-
Kuva: Miila Kankaanranta
Tästä on kyse

Vesiputoukset

Syntyvät paikkoihin, joissa joen uoma alenee jyrkästi lyhyellä matkalla.

Putousten syntymekanismin takana ovat tyypillisesti olosuhteet, joissa joki virtaa eroosiota eri tavoin kestävien kivikerrosten yli.

Putouksia voi syntyä myös mannerlaattojen liikkeistä aiheutuvien kallioperän siirrosten tai ihmisten toiminnan seurauksena.

Klassisia pystysuoria vesiputouksia on Suomessa vain muutama. Tyypillisempiä ovat putoukset, joissa vesi ei putoa pystysuoraan, vaan jyrkkää rinnettä pitkin tai selvästi erottuvina portaina.

Putouksilla on usein myönteinen vaikutus ympäröivään luontoon. Ne kosteuttavat ympäristöään vesisumulla, ja niiden ympärillä sijaitsee paljon kasvillisuutta ja joskus jopa oma mikroilmastonsa. Putouspaikkojen kautta virtaavaan veteen liukenee happea, joka on edellytys muun muassa kalojen selviytymiselle.

Monet Suomen komeimmista vesiputouksista on menetetty vesivoimarakentamiselle. Putouksia ovat aikojen saatossa uhanneet myös vesimyllyt, uitto ja laivaväylien rakentaminen.

Näin bongaat

Putousten vesimäärä on suurimmillaan keväällä, mutta monet putoukset ovat näyttäviä läpi kesän.

Samalla putouksella kannattaa vierailla useita kertoja. Kohde näyttää erilaiselta veden määrästä ja vuoden ajasta riippuen.

Jos putous sijaitsee tunturipurossa Lapissa, Jussi Laine suosittelee nauttimaan putouksesta myös täyttämällä siinä juomapullonsa.

Putouksilla vieraillessa on muistettava luonnon kunnioittaminen. Käytä olemassa olevia polkuja, perehdy jokamiehenoikeuksiin ja vie roskat mukanasi.

Lisätietoa putouksista www.suomenvesiputoukset.fi.