Tänään on Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan 500. päivä. Euroopan mittavin sota sitten toisen maailmansodan alkoi 24. helmikuuta 2022, kun venäläiset joukot vyöryivät Ukrainaan Venäjältä ja Valko-Venäjältä sekä Venäjän vuodesta 2014 miehittämiltä alueilta Itä-Ukrainan Donbasista ja Krimin niemimaalta.
Venäjän sotilaalliseksi erikoisoperaatioksi julistaman hyökkäyksen alkuperäinen tavoite oli valloittaa nopeasti pääkaupunki Kiova ja kaataa presidentti Volodymyr Zelenskyin länsimielinen hallitus.
Vaikka Venäjän joukot valloittivat sodan alkupäivinä laajoja alueita niin Kiovan ympäristössä kuin maan etelä- ja itäosissakin, kävi nopeasti selväksi, ettei vallanvaihto tai Kiovan valtaaminen onnistu. Miehitysjoukkojen eteneminen pysähtyi monin paikoin, ja huhtikuun alussa 2022 Venäjän joukot vetäytyivät Kiovan ympäristöstä ja muualtakin Pohjois-Ukrainasta.
Siitä lähtien Venäjä on pyrkinyt hyökkäämään etenkin Itä-Ukrainassa sekä vankistamaan jalansijaansa jo valloittamillaan alueilla. Se on myös jatkanut Ukrainan kriittisen infrastruktuurin ja siviilikohteiden moukaroimista ohjusiskuilla.
Ukrainan sitkeä vastarinta yllätti jopa monet sotilasasiantuntijat, ja maa on sodan aikana hyötynyt myös länsimaiden antamasta merkittävästä aseavusta. Viime vuoden jälkipuoliskolla sodan suunta alkoi kääntyä. Ukraina valloitti syyskuussa takaisin Venäjän miehittämiä alueita Harkovan ja Luhanskin alueilla maan itäosassa, ja marraskuussa se valtasi takaisin Hersonin kaupungin ja sen ympäristön Etelä-Ukrainassa.
Tänä vuonna taisteluiden painopiste oli pitkään Bahmutin kaupungissa Itä-Ukrainassa, jonka Venäjä lopulta sai kuukausien kuluttavien taisteluiden jälkeen haltuunsa keväällä. Kesäkuussa Ukraina aloitti pitkään valmistelemansa vastahyökkäyksen miehitettyjen alueiden vapauttamiseksi, mutta toistaiseksi rintamalinjoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia.
Yli 25 000 siviiliuhria
500 päivää sodan alkamisen jälkeen Venäjä miehittää edelleen laajoja alueita Ukrainan etelä- ja itäosissa. Rauhanneuvotteluja ja sodan loppua ei ole vielä näköpiirissä.
Sota on aiheuttanut valtavaa inhimillistä kärsimystä. Taisteluissa kuolleiden tarkkoja määriä on vaikea arvioida, mutta sekä Venäjältä että Ukrainalta on kuollut ainakin kymmeniätuhansia sotilaita. YK:n mukaan sota on vaatinut yli 25 000 siviiliuhria. Lapsia on kuollut yli 500 ja haavoittunut yli tuhat.
Miljoonat ukrainalaiset pakenivat maasta sodan seurauksena, ja miljoonat muut jättivät kotinsa Ukrainan sisällä. Merkittävä osa pakolaisista on sittemmin palannut Ukrainaan. Suomeen on saapunut sodan aikana kymmeniätuhansia ukrainalaisia pakolaisia.
Venäjän joukot ovat syyllistyneet lukuisiin sotarikoksiin, ja Ukrainan sodan sotarikosten taltioimiseen on perustettu erillinen rekisteri.
Myrskyisää maailmanpolitiikkaa
Sodalla on ollut merkittävä vaikutus kansainväliseen politiikkaan. Venäjän hyökkäys on tuomittu laajasti, ja etenkin Venäjän ja lännen suhteet ovat ennennäkemättömän huonot. EU ja Yhdysvallat ovat asettaneet Venäjälle mittavia pakotteita ja pyrkineet eristämään sitä kansainvälisestä yhteisöstä ja globaalista taloudesta.
Viime syksynä Venäjä ilmoitti liittävänsä itseensä osittain miehittämänsä Donetskin, Luhanskin, Zaporizhzhjan ja Hersonin alueet. Alueliitokset ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Venäjän hyökkäys sai Suomen ja Ruotsin luopumaan perinteisestä sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan ja hakemaan sotilasliitto Naton jäsenyyttä viime vuoden toukokuussa. Suomesta tuli Naton jäsen tämän vuoden huhtikuussa.
Samalla kun Venäjää on eristetty, Venäjä on muuttunut sisäisesti entistä autoritäärisemmäksi. Viimeisetkin riippumattomat tiedotusvälineet on vaiennettu, ja monet toisinajattelijat ovat paenneet maasta.
Presidentti Vladimir Putinin ote vallankahvasta on toistaiseksi pysynyt lujana, mutta palkkasotilasyhtiö Wagnerin lyhyt kapina juhannuksena osoitti, että sodalla voi olla arvaamattomia seurauksia Venäjän sisäiselle kehitykselle.