Suomen valtiotalous kyntää entistä syvemmällä, eikä parempaa ole näköpiirissä – horisontissa siintää lähinnä uusia pakkosopeuttamistoimia hamaan tulevaisuuteen. Näin voi päätellä niin valtiovarainministeriön kuin Suomen Pankinkin tuoreimmasta talousennusteesta.
Suomen valtio on elänyt velaksi vuodesta 2008 lähtien, ja viime vuosina velkakierre on syventynyt. Sanna Marinin (sd.) hallitus lisäsi velan määrää ennätyksellisellä, lähes 40 miljardilla eurolla – valtion budjetti on reilut 80 miljardia euroa – ja kaikki merkit viittaavat siihen, että Petteri Orpon (kok.) hallitus rikkoo edeltäjänsä ennätyksen. Näin tapahtunee siitä huolimatta, että hallituksen itselleen asettama päätavoite on velkaantumiskierteen katkaiseminen ja kääntäminen laskuun.
Vuosien saatossa jokainen eduskuntapuolue on yrittänyt vuorollaan löytää valtiollisen velkajarrun – turhaan. Tehtävä on osoittautunut niin vaikeaksi, että moni on jo menettänyt uskonsa siinä onnistumiseen.
Orpon hallitus ei ole vielä luopunut tavoitteestaan, ainakaan virallisesti. Tosin olosuhteet eivät suosi yrittäjää.
Valtiotalouden tarkastusvirasto on arvioinut, ettei hallitus nykymenolla saavuta asettamiaan taloustavoitteita. Edessä on taantuma, todennäköisesti syvä. Sen aikana on vaikea lisätä työpaikkojen määrää ja sitä kautta verotuloja. Ainoiksi keinoiksi ovat jäämässä lisäleikkaukset eli kansalaisten tukien ja palvelujen karsinta sekä veronkorotukset.
Poliittiset neuvottelut lisäsäästöistä ja muista sopeutustoimista alkavat näillä näkymin tammi–helmikuussa, johon mennessä syksyllä asetettu valtiovarainministeriön virkamiestyöryhmä saa leikkaus- ja muut ehdotuksensa valmiiksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on jo alkanut muokata maaperää tulevalle. Puoluevaltuuston kokouksessa viikonvaihteessa hän puolusti nykyisiä ja tulevia leikkauksia sillä, että vahva ja terve valtiotalous on köyhän paras turva. Purran mukaan Suomen talous ei ole enää sen enempää pohjoismainen kuin hyvinvointiyhteiskunnallekaan ominainen. "Olemme eläneet yli varojemme lian pitkään ja tottuneet elintasoon, jota emme ansaitse", hän julisti.
Julistus on lähes suora lainaus presidentti Sauli Niinistöltä. Hän totesi tammikuussa Turun Sanomissa, että olemme tottuneet pitämään Suomessa elintasoa, jota emme ole ansainneet. "Se on maksettu velkarahalla. Siitä osuudesta joudutaan nyt varmasti luopumaan."
Faktat tukevat näkemyksiä. Suomi on pudonnut julkisen talouden ja velkaantumisen osalta muiden Pohjoismaiden kelkasta. Velka-asteemme on nousemassa yli 73 prosenttiin bruttokansantuotteesta, kun esimerkiksi Ruotsissa luku on 33 ja laskusuunnassa. Myös muut Pohjoismaat ovat kaukana Suomen edellä.
Hallitus selvisi rasismikriisistään, mutta selviääkö se velkakriisistä? Jos Orpon joukkue haluaa pysäyttää velkaantumiskehityksen, sen on pakko tehdä lisää kipeitä rakenteellisia muutoksia tilanteessa, missä edelliset muutokset – joista moni on vielä vaiheessa – ovat ajaneet maan lähes yleislakon partaalle.
Opetusministeri, rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on jo väläyttänyt leikkausten vaihtoehdoksi veronkorotuksia. "”En usko siihen, että leikkaamalla, leikkaamalla ja leikkaamalla saadaan taloutta kuntoon", hän perustelee ehdotustaan (HS 18.12.). Kokoomukselle moinen tuskin käy.
Kreikka oli vielä äsken Euroopan taloushäpeä, mutta nyt sen paikan on ottanut Suomi – The Economistin mukaan. Arvostettu talouslehti vertasi kuluvan vuoden inflaatio-, bkt-, työpaikka- ja osakemarkkinakehitystä 35 valtiossa laittaen ne paremmuusjärjestykseen. Ykkönen on viime vuoden tapaan Kreikka, viimeiseltä sijalta löytyy Suomi. Lehti nostaa ouzo-maljan Kreikalle ja neuvoo suomalaisia hukuttamaan taloussurunsa kalsarikänniin. Toivottavasti ainakaan hallitus ei ota neuvosta vaarin.