Vastaa kyselyyn: Miten vie­tät­te tal­vi­lo­maa, vai­kut­taa­ko ra­ha­ti­lan­ne suun­ni­tel­miin?

häiriöt: Kaleva Median lehtien App­le-so­vel­lus­ten häiriö saattaa haitata käyttöä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Väylien kor­jaus­vel­ka kor­jaan­tuu rahalla

Kirjoittaja toivoo lisää rahaa väylien korjausvelan lyhentämiseen.
Kirjoittaja toivoo lisää rahaa väylien korjausvelan lyhentämiseen.
Kuva: Olli Miettunen

Liikenteen rahoituksen tempoilevuus ja rahoituksen puute ovat kroonistuneita ongelmia, jotka näkyvät konkreettisesti tieverkostomme kunnossa. Hallitusohjelman mukaiset budjettiriihessä tehdyt päätökset teiden korjausvelan poistoon suunnatusta rahoituksesta ja uusista kehittämisinvestoinneista ovat askel oikeaan suuntaan, mutta eivät poista ongelmaa pitkällä aikavälillä.

Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisesti 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksen. Sen tavoitteena on tuoda liikennepolitiikkaan kaivattua yhteistä näkemystä ja pitkäjänteisyyttä, joille todella on tarvetta.

Hyväkin suunnitelma on pelkkä suuntaa antava dokumentti ilman varmuutta toteutukseen tarvittavasta rahoituksesta. Tiestömme massiivista korjausvelkaa ei saada pysäytettyä ilman vuotuista lisärahoitusta. Hallitusohjelmassa luvattu liikenteen rahoituksen ja verotuksen kokonaisuudistus tulee saada toteutettua rivakassa aikataulussa, jotta viimeistään ensi hallituskaudella Liikenne 12-suunnitelman sitovuutta pystytään merkittävästi parantamaan.

Toimintaympäristössämme tapahtuneiden massiivisten muutostekijöiden ohella tärkeää on huomioida Suomeen kohdistuvat teollisuuden ja energiatuotannon investointilupaukset ja niiden tarpeet ja vaikutukset liikenneverkolle. Liikenne 12-suunnitelmasta tulee kehittää työkalu, joka toimii palvelutasolupauksena sijoittumis- ja investointipäätöksiä tekeville toimijoille.

Myös Liikenne 12-työtä ja hallitusohjelmassa luvattua teollisuuspoliittista strategiaa tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä, jotta horisontissa olevien puhtaan energian ja muiden tulevaisuusinvestointien vaikutukset liikenteeseen, kuljetuksiin ja kansainväliseen saavutettavuuteemme tulevat huomioiduksi.

Poukkoilevuus rahoituksessa ja suunnitelman mukaisten yhdessä priorisoitujen investointien toteutumisessa heikentää myös valtion luotettavuutta yhteistyökumppanina yritysten, kansalaisten ja kuntien suuntaan, vaikka taustalla olisikin pyrkimys tehdä asioita yhdessä, yhteisen näkemyksen pohjalta.

Kirjoittaja on Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija.