Varusmiespalveluksensa keskeyttäneiden määrä on laskussa, mutta silti joukko on suuri. Tammikuussa palveluksen aloittaneiden keskeyttämisprosentti on 16,1 (LK 23.7.).
Puolustusvoimien tilasto kertoo määrän olevan 2,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin ja 3,3 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2022 vastaava lukema.
Puolustusvoimien arvion mukaan tilannetta on parantanut koronavirustilanteen hellittäminen ja ennakkoterveystarkastusten kehittäminen.
Merkittävin keskeytyssyy liittyy terveyteen. Taustalla on niin fyysisiä syitä kuin mielenterveysongelmia. Myös käyttäytymisen häiriöt saattavat johtavat keskeyttämiseen.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan 2000-luvun suurin keskeyttämisprosentti oli vuonna 2009, jolloin palveluksen jätti kesken noin 20 prosenttia sen aloittaneista. Prosentuaalisesti pienin keskeyttäneiden joukko oli vuonna 2002. Tuolloin 12,8 prosenttia keskeytti palveluksen.
Suomalaisten maanpuolustustahto on edelleen korkealla. Asiaa on selvitetty jo vuodesta 1970 alkaen. Kyselyn kohderyhmänä on maamme koko 15–79-vuotias väestö Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kysymykseen "Olisiko suomalaisten puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?" on jo yli 40 vuoden ajan vastannut myönteisesti yli 60 prosenttia. Vuosina 1990–2017 maanpuolustustahto nousi jopa 70 prosentin tuntumaan tai sen yli. Sittemmin prosentit ovat paukkuneet vieläkin paremmiksi. Ennätys maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselyssä nähtiin kaksi vuotta sitten, jolloin myönteisen vastauksen antoi 83 prosenttia vastaajista. Tuorein luku on 79 prosenttia.
Varusmiespalveluksen keskeyttäminen ei siis liity maanpuolustustahdon heikkenemiseen. Puolustusvoimien tiedotteessa pääesikunnan koulutusosaston apulaisosastopäällikkö, eversti Vesa Helminen pohtii nuorten hyvinvoinnin heijastuvan myös armeijaan. Palveluskelpoisuusluokitusta koskevassa uudistuksessa Puolustusvoimat pyrkii siihen, että myös matalamman fyysisen suorituskyvyn omaavat nuoret voivat suorittaa asepalveluksen tehtävässä, josta ei olisi vaaraa henkilön terveydelle.
On tärkeää, että ennakkoterveystarkastuksia kehitetään edelleen ja niihin ohjataan tarpeeksi resurssia. On myös olennaista, että nuoria ohjataan niiden palvelujen piirin, joita havaittujen ongelmien ratkaiseminen vaatii.
Mikäli palveluksen pääsee aloittamaan, kannattaa siihen asennoitua muutoin kuin välttämättömänä pahana. Tuoreen Ruotuväki-lehden pääkirjoituksessa päätoimittaja Mikko Ilkko muistuttaa osuvasti varusmiespalveluksen olevan "lopulta lyhyt ja muistorikas aika elämässä, joka menee nopeasti". Hän toteaa senkin, että varusmiespalveluksesta saa paljon irti, kun siihen suhtautuu peruspositiivisella asenteella ja ymmärtää sen merkityksen.
Heinäkuun alussa varuskuntiin asteli noin 12 000 nuorta naista ja miestä. Toivottavasti kokemus on heillä kaikilla ennen kaikkea positiivinen. Intissä ei pidäkään olla aina mukavaa ja helppoa, mutta esimerkiksi tilojen tulee olla sellaisessa kunnossa, etteivät ne lisää nuorten terveysrasitteita.
Vuosittain myös kymmenet transmiehet käyvät armeijan. Kun sukupuoli muuttuu juridisesti, saa henkilö samalla kaikki sen sukupuolen laissa velvoitetut vastuut. Ruotuväen haastatteleman transmies kertoo palveluksen sujuneen ongelmitta ja kokee armeija-ajan positiiviseksi kokemukseksi. Tähän lopputulokseen on Puolustusvoimien toiminnassa tähdättävä jatkossakin, jotta palvelusaika olisi houkutteleva myös sukupuoli-, seksuaali- ja etnisille vähemmistöille. Ihmiset ovat erilaisia, mutta tahto kotimaan puolustamiseksi on yhteinen.