Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Varma tae saa­me­lai­suu­des­ta

"Saamelaiskiistoissa" on perusteetta käytetty vuosilukua 1875. Väitetään, että sitä vanhemmilla lappalaismerkinnöillä ei olisi merkitystä. Väite on lakiin perustumaton. Sillä on saatu aikaan rumaa jälkeä, kun on alettu syrjiä. Tuomioistuinkin on vuosilukua käyttänyt, vaikka eduskunta on sen laista poistanut.

Varma tae alkuperäiskansan osallisuudesta on, kun todistetusti polveutuu saamelaisesta alkuperäiskansasta, asuu alueella, on perinyt ja säilyttänyt esivanhempiensa kulttuurin, elintavat ja luontosuhteen. Se on paljon varmempi kuin kieli, jonka kuka vain voi oppia ja omia. Opiskeltu kielikin on kulttuurille tärkeä, mutta alkuperäiskansan tunnusmerkeissä kulttuuriperinteen mukainen elämä on omassa sarjassaan.

Saamelaisuuden määrittely on osoittautunut vaikeaksi lainsäätäjille.
Saamelaisuuden määrittely on osoittautunut vaikeaksi lainsäätäjille.
Kuva: Saamelaiskäräjät

Saamelaiseen alkuperäiskansaan kuulumisen ymmärtävät parhaiten he, jotka tätä elämää ikiaikaisilla alkuperäiskansan elinalueilla perinnekulttuurissaan ovat aina eläneet. Asia on heille selvä, on aina ollut. Tähän elämään kuuluu myös kristinusko, jota kirkko alkoi juurruttaa jo 1600-luvulta. Kotoa ja esivanhemmilta peritty kulttuuri siihen kuuluvine elinalueineen ja sen tarjoamine tapoineen, arvostuksineen ja arvoineen on pysyvää.

1700- ja 1800-luvuilla perustettiin uudistiloja ja suojauduttiin alueelle tulijoiden harjoittamaa omaisuuden riistoa vastaan. Höperösti saamelaiskäräjien nykyvallanpitäjien taholta väitetään, että tilojen perustajat hylkäsivät saamelaisuuden ryhtyessään talollisiksi. Väite on vale. Perustivathan vallanpitäjien esivanhemmatkin uudistiloja. Miksi väite ei koske heitä itseään?

Ei tilan perustajan elämä, kulttuuri, kieli ja arvot mihinkään muuttuneet. Alkuperäiskansaan kuuluvat suojasivat tilan perustamisella vain vähäistä omaisuuttaan, maa-aluettaan ja elinmahdollisuuksiaan. He kalastivat läpi vuoden, pyysivät riistaa ja keräilivät luonnon anteja. Jotkut pyysivät myös turkiksia myyntiin henkensä pitimeksi.

Liikkumiseen taloilla oli muutama ajoporo. Joillakin oli lampaita ja lehmä, hevonenkin. 15–20 vuoden verovapauden jälkeen asukkaat joutuivat maksamaan myös veroja.

Eivät tilan perustajat alkuperäiskansan kulttuuriaan hylänneet tai pirulle myyneet, kuten käräjien johdossa on halunnut valheellisesti esittää. Enkä ole kuullut, että porotilallisetkaan, 1970–1980-luvuilla talon ja tilan hankkimisensa jälkeen olisivat nahkaansa luoneet.

Kari KyröSaamelaiskäräjien jäsen