Rauhanpuolustajat osoitti mieltä Rovaniemellä Naton sotaharjoituksia vastaan. Heidän mukaansa harjoittelu lisää sodan vaaraa. Todellisuudessa he ovat aina puolustaneet Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän etuja. Olivathan itänaapurin ohjukset heidän mukaansa rauhan ohjuksia.
Sama hegemonia näyttää olevan vallalla edelleenkin. Kaikki paha tulee lännestä. Ilmeisesti järjestön kannattajille on jäänyt vanha hegemonia selkäytimeen, joka heitä johdattelee, vaikka maailma on noista ajoista mennyt uuteen asentoon.
Olisin saattanut olla heidän kanssaan samaa mieltä, kun he vaativat rauhanneuvotteluja, jos he olisivat maininneet, että Venäjän tulee vetäytyä Ukrainasta. Ilman tuota mainintaa kyse oli venäjämielisestä propagandasta.
Rauhanpuolustajat on kuulunut Neuvostoliitto-johtoiseen Maailman rauhanneuvostoon, jonka päämaja sijaitsi Helsingissä. SKDL oli Rauhanpuolustajien jäsenjärjestö ennen puolueen lakkauttamista. 1960-luvulla järjestö tuki sissiliikkeiden aseellista itsenäisyystaistelua monissa maissa katsoen näiden toiminnan olevan leniniläisen imperialismiteorian oikeuttamaa.
Suomen kommunistisen puolueen oppositiolla, jota 1970-luvun alussa alettiin kutsua taistolaisiksi, oli vankka asema Rauhanpuolustajissa. Järjestö vastusti pääsihteeri Mirjam Vire-Tuomisen johdolla Naton toimintaa, mutta ei kritisoinut Neuvostoliiton toimintaa. Rauhanpuolustajat antoi hyväksyntänsä esimerkiksi Tšekkoslovakian miehitykselle 1968.
Monet puolueet pyrkivät hakemaan Rauhanpuolustajien kautta suhteita Neuvostoliittoon, muun muassa keskusta ja demarinuoret kuuluivat järjestöön.
Yhdistyksen nimi voi johtaa harhaan. Rauhaakin voi puolustaa vahvasti yksipuolisesti. Valitsemalla sopiva nimi yhdistykselle voidaan tehdä yksipuolista propagandaa, joka uppoaa, jos ei tiedä esittäjän taustoja. Kukapa ei puolustaisi rauhaa.