Vanha asema pois myyn­ti­lis­tal­ta: kau­pun­ki sel­vit­tää, miten se saa­tai­siin kult­tuu­ri­käyt­töön


Kulttuurihistoriallisesti arvokas asemarakennus on ollut tyhjillään useita vuosia. Rovaniemen ensimmäinen rautatieasema on rakennettu vuonna 1909.
Kulttuurihistoriallisesti arvokas asemarakennus on ollut tyhjillään useita vuosia. Rovaniemen ensimmäinen rautatieasema on rakennettu vuonna 1909.
Kuva: Jussi Leinonen

Rovaniemen kaupunki aikoo selvittää, millä tavalla Poromiehentien vanha rautatieasema saataisiin esimerkiksi kulttuuritoimijoiden käyttöön. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Liisa Ansala (kesk.) sanoo, että aseman tilannetta aletaan kartoittaa mahdollisimman pian.

– Olemme järjestämässä  jo parin viikon sisällä tapaamista, johon tulevat lisäkseni ainakin kaupunginjohtaja Esko Lotvonen sekä Tilaliikelaitoksen ja Rovaniemen Markkinakiinteistöjen edustajat. Tarkoituksena on saada kokonaiskuva aseman kunnosta ja tilanteesta sekä tutkia erilaisia vaihtoehtoja, joiden kautta asema saataisiin kaupunkilaisten käyttöön.

110-vuotias rakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2016, jolloin Rovaniemen kuvataidekoulu muutti sieltä pois. Rakennuksen omistaa Rovaniemen kaupunki ja sitä hallinnoi Tilaliikelaitos.

Tähän saakka kaupunki on suunnitellut asemarakennuksen myymistä.  Suhtautuminen asemarakennukseen on kuitenkin muuttunut tänä syksynä, kun kaupunkilaiset ovat osoittaneet huolensa sen tulevaisuudesta.

Rovaniemen 1. kaupunginosan asukasyhdistys järjesti asemalla yleisötilaisuuden syyskuussa Rovaniemi-viikon yhteydessä. Lokakuussa kulttuuritoimijat  järjestivät Vanha asema 110 vuotta -kulttuurijuhlan ja julkistivat samalla Kulttuuriasema-suunnitelman, jossa rakennuksesta tulisi  kulttuuriyhdistysten ja tapahtumien toiminnan alusta.

Aseman syntymäpäivää juhlittiin kulttuurin merkeissä 18. lokakuuta.
Aseman syntymäpäivää juhlittiin kulttuurin merkeissä 18. lokakuuta.
Kuva: Jussi Leinonen


Puolueet ovat ottaneet kantaa

Nyt myös useat puolueet ovat ottaneet kantaa vanhan rautatieaseman tulevaisuuteen. Kokoomuksen valtuustoryhmä ehdottaa aloitteessaan, että asemarakennus siirrettäisiin Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy:lle, joka selvittäisi rakennuksen kunnon ja hoitaisi vaadittavat kunnostustyöt.

Sen jälkeen Markkinakiinteistöt kartoittaisi jatkojalostamisen vaihtoehdot ja kiinnostuneet toimijat ja vuokralaiset. Tavoitteena olisi, että  asemarakennus säilyisi hyvässä kunnossa ja kaupunkilaisille avoimena tulevaisuudessakin, esimerkiksi kulttuuritoiminnassa.

Keskustan ja vasemmistoliiton kunnallisjärjestöt puolestaan ehdottavat, että eri kulttuuritoimijat perustaisivat yhtiön, jolle kaupunki möisi asemarakennuksen nimellisellä hinnalla. Yhtiön osakeannilla kerättäisiin pääoma perusinvestointeihin, ja myöhemmin kaupunki voisi olla mukana hakemassa hankerahoitusta rakennuksen korjaamiseen.

Eri tahoja pitää kohdella tasapuolisesti

Liisa Ansala ei halua vielä ottaa kantaa rakennuksen omistuspohjaan: tärkeintä on, että epäselvä tilanne otetaan haltuun ja talo saadaan jollakin aikavälillä kaupunkilaisten käyttöön.

– Ajattelen, että esimerkiksi juuri kulttuuritoiminta sopii taloon hyvin. Toiminnan tulee olla sellaista, että mahdollisimman monet kaupunkilaiset pääsevät siitä osalliseksi, Ansala linjaa.

Ansala tietää, että Kulttuuriasema-toimijoiden lisäksi myös muutamat muut tahot ovat osoittaneet kiinnostusta asemaa kohtaan. Jos asema päätetään vuokrata kulttuuritoimijoille, eri tahoja pitää kohdella tasapuolisesti.

– Siinä vaiheessa voidaan ehkä järjestää vaikkapa ideakilpailu, jonka perusteella vuokralaiset valitaan, Ansala sanoo.

Hän muistuttaa kuitenkin, että aseman tulevaisuuteen vaikuttavat monet eri tekijät. Huomioon on ehkä otettava muun muassa Rovaniemen kuvataidekoulu: se toimii nyt Siljotiellä kiinteistössä, jonka paikalle aiotaan rakentaa asuinkerrostaloja.

– Kuvataidekoulu joutuu luultavasti lähtemään nykyisistä tiloistaan muutaman vuoden sisällä. On mietittävä, voisiko koulu paluumuuttaa asemarakennukseen.