Valtiovarainministeriö heikensi hieman ennustettaan Suomen talouskasvusta maanantaina julkistamassa taloudellisessa katsauksessaan.
Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia, mutta kasvu hidastuu ensi vuonna 1,0 prosenttiin ja 0,9 prosenttiin vuonna 2021. Vielä kesäkuussa valtiovarainministeriö arvioi talouden kasvavan tänä vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1.2 prosenttia.
Valtiovarainministeriön osastopäällikön Mikko Spolanderin mukaan alle prosentin talouskasvu ei riitä hyvinvointivaltion tarpeisiin. Siksi toimien, joilla haetaan kestävää kilpailukykyä sekä korkeampaa työllisyyttä ja tuottavuutta, on hänen mielestään oltava korkealla talouspolitiikan asialistalla.
Taantumaa ei ennusteta, mutta epävarmuus maailmantalouden tulevasta suunnasta on selvästi lisääntynyt.
Hallituksen tavoitteena olevaan julkisen talouden tasapainoon vuonna 2023 ei tähän mennessä sovituilla toimilla päästä. Julkisen talouden alijäämäksi ilman uusia toimia arvioidaan silloin 3,7 miljardia euroa.
– Julkinen talous velkaantuu, mutta toisaalta tukee talouden kysyntää lähivuosina, Spolander sanoi.
Työllisyys junnaa
Koska talouskasvu on hidasta, työllisyys ei juuri kohene. Ennusteen mukaan työllisyysaste nousee ilman uusia toimia 73,1 prosenttiin vuonna 2023. Ennusteessa on huomioitu hallituksen budjettiriihen päätökset ja julkisen talouden suunnitelma.
Hallituksen tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste vuonna 2023. Siihen tähtäävät toimet ovat vasta aivan alussa. Puolet niistä pitäisi olla valmiina ensi elokuussa.
Työllisyyden ennustettua nopeampi kasvu edellyttäisi Spolanderin mukaan maailmantalouteen ladattujen häiriötekijöiden kuten kauppakonfliktien hälventymistä sekä luottamuksen kohoamista yrityksissä ja kotitalouksissa.
– Ennen kaikkea se edellyttäisi toimia, jotka tukevat suomalaisen tuotannon tuottavuutta ja kustannuskilpailukykyä ja kasvattaisivat työn tarjontaa. Työmarkkinaratkaisuilla on erittäin suuri merkitys sille, miten kustannuskilpailukyky kehittyy.
Suomen vientikysynnän kasvu hidastuu voimakkaasti tänä vuonna ennen kaikkea Euroopan heikentyneiden näkymien takia. Keskeisten talouksien väliset kauppajännitteet heijastuvat maailmankauppaan ja vaikuttavat välillisesti myös Suomen vientiin.
Yksityinen kulutus kasvaa edelleen, koska ansiotaso nousee ja työllisyys on korkealla. Kasvu kuitenkin hidastuu, koska kotitaloudet säästävät enemmän.
Väestön ikääntyminen kasvattaa vuosittain julkisia eläke-, terveydenhoito- ja hoivamenoja, vaikka uusia menoja kasvattavia päätöksiä ei tehtäisi.
Valtion menot kasvavat
Hallitus on päättänyt julkiseen talouteen pysyvästi vaikuttavista menolisäyksistä, veronkiristyksistä ja määrärahojen uudelleen kohdennuksista. Kokonaisuutena ne heikentävät julkista taloutta noin 400 miljoonalla eurolla vuoden 2023 tasolla.
Myös hallituksen päättämät kertaluonteiset menolisäykset kasvattavat julkisen talouden alijäämää vuosina 2020−2022. Ne koostuvat valtaosin niin sanotusta tulevaisuusinvestointiohjelmasta.
Julkisen talouden suunnitelmaan on toistaiseksi sisällytetty tulevaisuusinvestointiohjelman toimia yhteensä vajaat 1,4 miljardia euroa. Hallitusohjelman mukaan niitä voidaan toteuttaa enintään 3 miljardilla eurolla vuosina 2020−2022.
Jos kertaluonteiset menolisäykset toimeenpannaan täysimääräisesti, julkisen talouden alijäämästä voi muodostua nyt ennustettua suurempi vuosina 2021−2022.