Hallitus seuraa tarkasti koronaviruksen vaikutuksia talouteen. Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) mukaan toistaiseksi ei ole kuitenkaan näköpiirissä tilannetta, jossa hallitusohjelmaan kirjatut elvytysmekanismit laukeaisivat.
– Suomella on hyvät varautumismekanismit, koska taloutemme on vientivetoinen, Kulmuni sanoi toimittajille tiistaina eduskunnassa.
Matkailualan pelätään ajautuvan nopeasti rahoituskriisiin, kun ihmiset peruvat matkojaan.
– Olen pyytänyt elinkeinoministeri Mika Lintilää (kesk.) selvittämään, että meillä on yritysrahoitukseen liittyvät mekanismit kunnossa, jos niille on tarvetta. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Finnvera voi tarvittaessa reagoida, Kulmuni sanoi.
Kulmunin mukaan hallitus pystyy reagoimaan jo kehysriihessä, jos lisätoimia tarvitaan.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) tviittasi tiistaiaamuna, että talouden sukeltaessa Suomella on valmius elvyttää.
– Tämä on kirjattu hallitusohjelmaan. Hallitus arvioi tilannetta kehysriihessä valtiovarainministeriön valmistelun pohjalta, Marin kirjoitti.
Kehysriihi järjestetään 7. huhtikuuta. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto laatii tuoreen talousennusteen sitä varten. Siinä käsitellään myös koronaviruksen vaikutuksia.
Toistaiseksi hallitus on varautunut koronavirukseen 8,9 miljoonan euron määrärahalla ennalta arvaamattomiin menoihin.
Puoli miljardia euroa vuodessa
Hallitusohjelmassa on varauduttu poikkeuksellista suhdannetilannetta varten mekanismilla, jolla voidaan elvyttää taloutta yhteensä jopa miljardilla eurolla.
Summasta voidaan käyttää enintään 500 miljoonaa euroa vuodessa kertaluonteisiin menoihin.
Mekanismin käyttö ei ole automaattista. Se perustuu harkintaan suhdannetilanteen luonteesta ja erilaisten suhdannetasaustoimien tehokkuudesta.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta päättää poikkeuksellisen suhdannetilanteen määritelmän täyttymisestä. Se myös laatii tarvittaessa poikkeusolojen mekanismin käyttöä koskevan suosituksen valtioneuvostolle.
Suosituksen pohjana ministerivaliokunta käyttää valtiovarainministeriön kansantalousosaston valmistelua sekä Suomen Pankin ja taloudellisten tutkimuslaitosten tilannearviota.
Tiukat ehdot
Elvytysmiljardin käytön edellytyksenä on se, että Suomen talouden taantuman syynä on maailmantalouden ja etenkin euroalueen vakava suhdannetaantuma tai muu hallituksen toimista riippumaton tilapäinen vakava kysyntähäiriö.
Hallitusohjelman pöytäkirjamerkinnöissä on mainittu esimerkkejä poikkeuksellisesta suhdannetaantumasta.
Euroalueen vakavaan häiriöön viittaa esimerkiksi se, että euroalueen bruttokansantuote (bkt) olisi supistumassa vähintään 0,5 prosenttiyksikköä kahtena vuosineljänneksenä peräkkäin ja työttömyysaste olisi nousemassa kolmen kuukauden aikana kumulatiivisesti vähintään 0,5 prosenttiyksikköä.
Suomen talouden vakavaan häiriötilaan viittaisi esimerkiksi se, että Suomen bkt olisi supistumassa vähintään 1,0 prosenttia kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä ja työttömyysasteen trendi olisi nousemassa kolmen kuukauden aikana kumulatiivisesti vähintään 0,5 prosenttiyksikköä.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen bkt pieneni viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Sen sijaan työllisyysaste on kehittynyt suotuisasti.
Talouskasvua leikkautuu
Handelsbankenin arvion mukaan Suomen talouskasvusta leikkaantuisi 0,5 prosenttiyksikköä pois, mikäli koronaviruksen leviäminen olisi rajallinen. Tässä skenaariossa ovat mukana Italian viimeaikaisten karanteenien ja poikkeustoimien negatiiviset talousvaikutukset.
Synkemmässä skenaariossa, pandemian tilanteessa, Suomen talous olisi taantumassa tänä vuonna, sillä talouskasvusta leikkautuisi 1,4 prosenttiyksikköä pois.
Edit: Juttua päivitetty mm. ministeri Katri Kulmunin kommenteilla ja Handelsbankenin arvioilla.