Val­tiol­le ei ollut tiis­tai­na tullut vi­ral­lis­ta tietoa saa­me­lais­kä­rä­jien jä­sen­ten ker­to­mas­ta YK:lle teh­dys­tä va­li­tuk­ses­ta

YK on puuttunut Suomen tekemisiin saamelaisasioissa ennenkin esimerkiksi metsähakkuiden pysäyttämiseksi, mutta lakiesityksen jäädyttäminen olisi uutta.

Pigga Keskitalo tiedotti maanantaina, että Suomesta aiotaan kannella YK:lle. Arkistokuva.
Pigga Keskitalo tiedotti maanantaina, että Suomesta aiotaan kannella YK:lle. Arkistokuva.
Kuva: Olli Miettunen

Valtiolle ei vielä tiistaina iltapäivänä ollut tullut virallista tietoa YK:lle tehdystä valituksesta, jonka saamelaiskäräjien jäsenet kertoivat maanantaina tehneensä saamelaiskäräjälakiesityksestä. Näin kertoo STT:lle ulkoministeriön ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikön päällikkö Krista Oinonen.

Saamelaiskäräjien jäsenet Inka Kangasniemi ja Pigga Keskitalo tiedottivat maanantaina pyytävänsä YK:lta täytäntöönpanokieltoa hallituksen saamelaiskäräjälakiesitykselle.

Pigga Keskitalo ei vastannut tiistaina STT:n yhteydenottopyyntöön. Inka Kangasniemi sanoi STT:lle tiistaina, että YK:lle tehdyn valituksen kirje on luottamuksellinen eikä hän voi kommentoida sitä enempää. Kangasniemi ei kertonut STT:lle sitä, mille YK:n taholle valitus on osoitettu.

– Voisin kuvitella, että tällainen asia sopisi parhaiten YK:n ihmisoikeuskomitealle tai sitten rotusyrjinnän poistamista käsittelevälle komitealle, Oinonen sanoo.

"Suomi on tunnollisesti noudattanut YK:n väliaikaismääräyksiä"

Valituksen käsittelyyn ottaminen edellyttää yleensä kaikkien kansallisten oikeusasteiden läpikäymistä. Tästä on kuitenkin Oinosen mukaan tehty YK:ssa poikkeuksia esimerkiksi turvapaikka-asioissa.

– YK:n mekanismeissa sopimusvalvontaelinten puolella on nyt haasteena se, että ne ovat hirvittävän ruuhkautuneita, eli ne eivät ole kovin nopean menettelyn välineitä, ellei kyse ole ihmishengistä, jolloin ne toimivat hieman nopeammin. Meidän pitää katsoa, mitä sieltä tulee ja arvioida sen pohjalta.

YK:n toimenpidekielloilla on aikaisemminkin puututtu Suomen toimintaan saamelaisasioissa esimerkiksi keskeyttämällä porojen pakkoteurastuksia tai metsänhakkuita.

– Sellaista (toimenpidekieltoa) meillä ei ole aikaisemmin ollut, että pitäisi hallituksen esityksen antaminen keskeyttää.

Lähinnä tätä käytiin vuonna 2016, kun YK moitti Suomea metsähallituslain valmistelun yhteydessä. Tuolloin YK:n erityisraportoija kehotti hallitusta lisäneuvotteluihin saamelaisten kanssa.

Juttua muokattu klo 20.35: Kuvatekstissä luki virheellisesti, että saamelaiskäräjät aikoo kannella Suomesta. Näin ei ole, vaan kyse on saamelaiskäräjien jäsenistä.

Ilmoita asiavirheestä