Poliitikko elää julkisuudesta ja hänen työnsä on julkista. Missä menee työn ja vapaa-ajan raja, jonka ylittämisen jälkeen julkisuus muuttuu poliitikon yksityiselämän tonkimiseksi?
Tätä kysytään nyt, kun uutiset pääministeri Sanna Marinin (sd.) Kesäranta-bileistä, elpyneestä juoksuintohimosta, pakkomielteisestä siivoamisesta, sormuksettomasta sormesta ja somen boomer-kuittailusta ovat levinneet median kautta kansan tietoisuuteen.
Rajan paikkaa on toki etsitty ennenkin.