Venäjän johtaja Vladimir Putin on todistanut valehtelijan lahjansa lukemattomia kertoja yli 20 vuotta jatkuneen tyrannikautensa aikana. Tuorein palturinäyte on viime viikolta. Etukäteen ”suureksi” mainostetussa puheessa oli suurta lopulta vain valhe, mikä sekin oli vanhan toistoa.
Venäjä hyvä, länsi paha. Länsi hyökkäsi, Venäjä puolustautui. Venäjä pyrkii rauhaan, länsi sotaan. Jumala asuu Venäjällä, Saatana lännessä.
Neuvostoliittoa väitettiin työläisten paratiisiksi. Oikeasti sekin oli valehtelijoiden valtakunta, jonka olemassaolo perustui valheelle. Vaikka Neuvostoliitto oli suljettu maa, sen valhe loisti kauas. Silti osa lännestä nieli palturin.
Venäjä on toistanut samaa kuviota, Putinin luomus on tältäkin osin edeltäjänsä kopio. Kremlin totuuden vastainen linja pitää, oli tsaarina kuka tahansa.
”Kun sota julistetaan, totuus on ensimmäinen uhri”, brittipoliitikko Arthur Ponsonby kirjoitti 1928 kirjassaan, joka kertoi 1. maailmansodan valheista. Venäjällä totuuden tappamiseen ei tarvita sotaa, sillä totuus on kuollut jo aikoja sitten.
Tästä kertoo venäläiskirjailija Mihail Šiškin kirjassaan Sota vai rauha. ”Tiedämme, että valehtelemme ja että te valehtelette, ja jatkamme valehtelua pysyäksemme hengissä”, hän kuvailee venäläismentaliteettia, joka on kehittynyt tuhatvuotisen diktatuurin aikana.
Neuvostovuodet opettivat venäläiset sanomaan yhtä, ajattelemaan toista ja toimimaan kolmannella tavalla. Oppi on yhä käytössä. Hallitsijat valehtelevat, koska tietävät, että kansa tietää heidän valehtelevan.
Valehtelu on luonnollinen tapa käyttää valtaa, joka on maan ainoa ideologia. Vallan perusta on väkivalta ja sen tärkein työkalu pelko. Valta kertoo voimasta, joka takaa vakauden.
Valtaosa venäläisistä tyytyy orjakansakohtaloonsa, eikä kaipaa demokratiaa, koska Venäjällä diktatuurin vastakohta ei ole demokratia, vaan anarkia. Siksi kansa valitsee vapauden sijasta vankeuden.
Venäjän sota Ukrainassa on lännelle järjettömyys, mutta Venäjällä se on hallitsijan looginen liike. Sodan avulla Putin pysyttelee vallassa. Ukrainan rintamalla ratkeaa, onko hän oikea vai väärä tsaari. Tappio tietäisi Putinin, muttei nyky-Venäjän kuolemaa – uusia tsaareja idässä riittää.
Sota Ukrainassa on viimeistään todistanut suomalaisille sen, ettei itänaapuriin ole luottamista. Toki se on tiedetty aiemminkin, mutta nyt tämän voi sanoa ääneen, kun itsepetoksen ajat ovat ohi.
Sota on opettanut meidät lukemaan Venäjää ja sen hirviöjohtajaa. Sanoo Putin mitä tahansa, hän todennäköisesti valehtelee.
Valheen vastakohta on totuus. Kun Putin kertoo näkevänsä fasismia, natseja, homopedofileja ja muuta paholaismeininkiä lännessä, hän tulee paljastaneeksi sen, että Venäjää johtavat pahimman luokan fasistiroistot, joille mikään ei ole pyhää paitsi oma valta.
Kirjoittaja on pääkirjoitustoimittaja.