Aluehallintovirasto (Avi) teki pitkään odotetun päätöksen vaelluskalojen palauttamisesta Kemijokeen, vasta oikeusministerin nuhteiden jälkeen. Rovaniemen yläpuoli jäi mainitsematta kokonaan.
Kuitenkin laajoja luonnontilaisia poikastuotantoalueita on vasta Kemijärven yläpuolisessa vesistössä Savukosken ja Sallan pohjoisosissa, missä on myös kaksi upeaa kansallispuistoa.
Avin päätös on nahkapäätös, oikeasta elyn-hakemuksesta, jossa myös Yli-Kemin alueelle haettiin oikeutta. Päätös jättää vaelluskalojen palauttamisen aivan vajaaksi ja Itä-Lapin kunnat toisen luokan paikkakunniksi.
Länsirajan sai, Itä-Lappi ei. Nyt meidän täytyy olla taas iloisia kuin Päätalon kirjassa: "Pyrjähtämäisen Einari on onnellinen kun Kalle sai naisen, mutta Einari sai samalla saattoreissulla pakkasessa ootellessa keuhkokuumeen ja kuoli".
Alueellinen tasa-arvo on vain sanoja, joilla ei ole mitään merkitystä. Ihmiset, jotka asuvat Itä-Lapissa, eivät ole tärkeitä. Meidän käräjät on muualla kuin siellä missä jaetaan avustuksia kulttuuriin ja elinkeinoihin.
Aluehallintovirasto ei noudattanut edes maakuntakaavaa, johon on jokaisen Kemijoen patoon merkitty ohitusuoma ylös ja alas vaellusta varten. Virkamiesten pitäisi lain ja kaikkien normaalien käytöstapojen ja virkavelvollisuuden vuoksi noudattaa lakia.
Täysin perusteeton päätös jättää Yli-Kemi pois vaelluskalojen palauttamispäätöksestä. Tästä ei voi kun valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen.
Suomi ei välitä Itä-Lapista. Sen näki jo viime sodassa, kun pienet erämaakylät jätettiin vihollisen armoille. Evakuointi kun olisi tullut kalliiksi.