Kun olin pieni tyttö olin usein isäni ja äitini kanssa metsässä, marjastamassa, sienestämässä, ja päivähoidossa isän mukana metsätöissä. Usein kuitenkin ihan vaan retkeilemässä, hiihtämässä ja tulistelemassa.

Murrosikäisenä vähän hiljaisella äänellä kerroin, että isäni on metsuri, eikä mikään insinööri, yrittäjä, tai esimerkiksi lääkäri. Kun murrosiän kuohunta ja epävarmuus jäivät taakse, aloin hyvin nopeasti ymmärtää kuinka kovaa työtä isäni on tehnyt.