Mielipide

Uusi silta tu­kah­dut­taa suo­jel­lun ase­ma­ra­ken­nuk­sen

Nelostien ylittävä uusi silta tulisi suurin piirtein suojatien kohdalle eli aivan vanhan aseman nurkalle.
Nelostien ylittävä uusi silta tulisi suurin piirtein suojatien kohdalle eli aivan vanhan aseman nurkalle.
Kuva: Mervi Löfgren Autti

Rovaniemen vanhan rautatieaseman oikealla puolella Revontuli-kauppakeskuksen päässä on kävelysilta, joka ylittää niin kutsutun Roimun rotkon. Asemarakennuksen vasemmalle puolelle on suunnitteilla autoille ja raskaalle liikenteelle tarkoitettu silta, joka yhdistäisi Lapinkävijäntien ja Poromiehentien. Silta rakennettaisiin vain 2–3 metrin etäisyydelle vanhan asemarakennuksen päädystä.

Lisäksi kulkuväylä tarvitsee korkeutta. Autot, raskas liikenne mukaan lukien, ajaisivat vähintäänkin parin metrin korkuista siltaa pitkin ällistyttävän lähellä asemarakennusta, joka joutuisi sillan kainalokuoppaan.

Toteutuessaan silta pienentäisi Korundin pysäköintialuetta, tuhoaisi upean haavikon ja muun puuston täysin tehden asemarakennuksen ja Korundin tuntumaan raiskion, ”avohakkuun”.

Lapinaukealle on nousemassa kerrostalokeskittymä, jonka asukkaat tulevat kokemaan nykyiseen tilanteeseen verrattuna tuntuvaa meluhaittaa sillan aiheuttamasta automäärästä.

Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus ansaitsee arvoisensa ympäristön.


Rovaniemen vanha asema täyttää tänä vuonna 110 vuotta. On suoranainen ihme, että asemarakennus, asemapäällikön talo ja vaaleanpunainen ratamestarin talo säästyivät talvisodan ja jatkosodan pommituksista sekä Lapin sodan hävitykseltä.

Rakennukset ovat muistomerkkejä pitkästä ja sinnikkäästä taistelusta rautatien saamiseksi Rovaniemelle. Asiaa alettiin puuhata 1891. Monta valiokuntaa istui, mutta ratahanke siirtyi ja siirtyi, kunnes kesäkuussa 1908 radan teko Laurilasta Rovaniemelle viimein alkoi. Lokakuussa 1909 Rovaniemi oli lipuin koristeltu, ja arkkitehti Thure Adolf Hellströmin suunnittelemalla komealla jugend-asemalla oli tuhat lappilaista vastaanottamassa juhlajunaa. Ratayhteys teki Rovaniemestä Lapin portin.

Vanha rautatieasema toimitti tehtäväänsä vuoteen 1934 asti, jonka jälkeen se oli rautatieläisten asuntona ja postitoimistona. Lapin sodan jälkeen rakennus toimi jälleen rautatieasemana. 1950-luvulla siinä oli naisten työtupa ja 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa Lapin maakuntamuseo, minkä jälkeen Rovaniemen lasten ja nuorten kuvataidekoulu toimi tiloissa pitkään.

Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus ansaitsee arvoisensa ympäristön. Asukkaat ovat ideoineet asemapuistoa, jonne myös nykyisen rautatieaseman lähettyvillä olevan veturin voisi tuoda. Myös kulttuuriväki haluaisi vanhan aseman käyttöönsä. Rovaniemi-päivien aikaan asemalle järjestettiin asukkaiden toimesta opastus. Kiinnostuksesta kaupunkimme historiaa ja kulttuuriympäristöä kohtaan kertoo suuri osallistuneiden määrä.

Alkuperäisenä säilynyt vanha asema symboloi modernin Lapin syntyä, Lapin matkailun alkua ja edustaa osaltaan Euroopan rautatiehistoriaa. Nyt suunnitteilla oleva silta uhkaa tuhota historiallisen muistomerkin.

Valitettavasti uutta siltaa on jo pohjustettu: Lapinkävijäntien katuremonttien yhteydessä Korundin viereen sille on jo tehty ”laskeutumispaikka”. Sillan rakentaminen – ja koko suunnitelma Rovaniemen katujärjestelyistä – odottaa kuitenkin vielä kaupunginvaltuuston päätöstä. Vetoamme valtuuston jäseniin viisaan päätöksen puolesta.

Lukijan kirjoituksen ovat allekirjoittaneet Lapin yliopiston professorit Tuija Hautala-Hirvioja, Marja Tuominen, Soile Veijola, Heidi Pietarinen, Silja Nikula ja Satu Miettinen, yliopistonlehtorit Maria Huhmarniemi ja Pälvi Rantala, lehtori Maija Mäkikalli sekä tutkija Mervi Löfgren Autti.