Veskoniementien varressa Inarissa on 44 uutta asukasta. Ne ovat alaskanhuskyjä, jotka työskentelevät talven tullen vetokoirina Arctic Adventures DMC Oy:lle, jolle Aikamatkat Oy on vuokrannut ostamansa 70 hehtaarin tontin.
Lapin Kansan tietojen mukaan jotkut paikalliset asukkaat suhtautuvat penseästi uusiin naapureihin. Moni pelkää, että koirat mekkaloivat jatkuvasti. Tarha sijaitsee mäen rinteessä, ja haukku voi kantautua Ivalojokea pitkin aina Koppeloon saakka.
Tarhalla työskentelevät oppaat Jana Caposova ja Thomas Marhaug ovat naapureiden huolista tietoisia, samoin tontin omistava Aikamatkat Oy.
– Mitään muuta en odottaisikaan, Marhaug sanoo. Oppaat kuitenkin vakuuttavat, että koirat haukkuvat vain silloin tällöin ja lyhyen aikaa.
– Me asumme tarhalla myös, joten meillekin on tärkeää, että koirat ovat hiljaa, Caposova sanoo.
Aikamatkat osti tontin viime vuonna. Lopullinen päätös siitä, että alueelle tulee koiratarha, tehtiin tänä kesänä.
Vetokoiratarhaidean isä, Aikamatkojen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Mikko Koistinen uskoo, että asukkaiden huoli kovasta metelistä on turhan suuri.
Hän sanoo, että mihin tahansa vetokoiratarhan perustaisikin, naapurit eivät välttämättä olisi mielissään.
Kaikki safaritoiminta on tarkoitus järjestää Aikamatkojen omistaman alueen sisällä. Veskoniemessä on paljon yksityismaita, ja niiden käyttämiseen tarvittaisiin maanomistajien luvat.
Haitat arvioidaan vasta jos niitä ilmenee
Vetokoiratarhan perustamiseen ei lähtökohtaisesti tarvita ympäristönsuojelulain mukaisia lupia. Byrokratian rattaat alkavat kuitenkin pyöriä, jos tarhasta ilmenee haittaa ympäristölle tai alueen muille asukkaille ja asukkaat esimerkiksi valittavat melusta.
Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen, tässä tapauksessa Arktisen Lapin ympäristönsuojelu Sodankylässä, tekisi tarhalle tarkastuksen. Sen jälkeen se mahdollisesti kehottaisi toiminnanharjoittajan tekemään melumittauksen tai -mallinnuksen. Toiminnan ympäristöluvan tarvetta arvioitaisiin tulosten perusteella.
Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset arvioitaisiin ympäristölupaprosessissa.
Melun häiritsevyyttä arvioidaan aina tapauskohtaisesti, eikä sitä voida tehdä pelkästään desibelilukemien perusteella, kertoo Inarin ympäristölupa-asioita hoitavan Arktisen Lapin ympäristönsuojelun ympäristöpäällikkö Teresa Ojala.
Ojala kertoo, että Sodankylän hallinnoimalla Arktisen Lapin ympäristönsuojelun alueella on meneillään yksi tapaus, jossa yrittäjää on kehotettu tekemään melumittaus.
Sodankylän kunta vastaa myös Enontekiön, Muonion, Inarin ja Utsjoen ympäristölupa-asioista ja muista ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä.
Ojalan mukaan Pohjois-Lapissa on sekä koiratarhoja, joissa on muutama kymmenen koiraa ja joiden tuottamasta melusta valitetaan, että tarhoja, joissa on satoja koiria ja joiden tuottamasta melusta ei valituksia ole tullut.
– Maaston muodot vaikuttavat tähän myös.
Veskoniemen tarhasta tulee verrattain pieni
Aikamatkojen mukaan Veskoniemessä on tarkoitus tehdä pienimuotoista safaritoimintaa ainoastaan kello 9–15 välisenä aikana.
Veskoniemeen muuttaa vielä parisenkymmentä koiraa, mutta yhteensä koiria ei tule enempää kuin 70, Aikamatkat sanoo. Vetokoiratarhaksi tämän kokoinen tarha on pieni. Monilla tarhoilla safareita on myyty satojen koirien voimin.
Jana Caposova ja Thomas Marhaug ovat viettäneet näiden samojen koirien kanssa jo muutaman sesongin, eli he tuntevat eläimet. He kertovat opettaneensa ne olemaan hiljaa käskystä. Yleisesti ottaen stressitön vetokoira on pääosin hiljaa.
– Haluamme näyttää, miten asiat voisivat olla, Caposova sanoo.
Lapin liiton laatimassa Pohjois-Lapin maakuntakaavassa 2021 sanotaan, että vetokoiratoiminnan tulisi olla luvanvaraista ja että koirasafareille tulisi olla omat reittinsä. Vähän käytetyt moottorikelkkareitit saatettaisiin sallia koirasafareiden käyttöön.
Nyt vetokoirasafarien pitämiselle vaaditaan maanomistajan luvat, mutta muita lupia ei toimintaan lähtökohtaisesti tarvita. Kiinteille rakennuksille vaaditaan rakennusluvat.
Perusteluina luvanvaraisuudelle maakuntakaavassa mainitaan, että vetokoirat ja koiratarhoista lähtevä meteli pelästyttävät poroja. Samoin mainitaan se, että vetokoirat ja vetokoirasafarit eivät kuulu Lapin alkuperäiseen kulttuuriin.
Sodankylän kunnan ympäristöpäällikkö Teresa Ojala arvioi, että vetokoiratarhoja ei ehkä osattu ajatella vielä silloin, kun vuonna 2014 voimaan tullutta ympäristönsuojelulakia laadittiin. Koiratarhat ovat yleistyneet Lapissa vasta viimeisten vuosien aikana.
Ympäristölainsäädännöstä voi kuitenkin löytyä yksittäisiä pykäliä, joiden perusteella tarhan toimiminen saattaisi vaarantua tai ääritapauksessa jopa estyä kokonaan. Tällainen on esimerkiksi luonnontilaisiin lähteisiin liittyvä vesilain pykälä, joka säätää, että lähteitä ei saa vaarantaa. Lähteet voisivat vetokoiratarhojen lähellä vaarantua esimerkiksi siten, että koirien jätöksiä valuisi lähteisiin.
Käytännössä tämäkin vaarantuminen kuitenkin voitaisiin todeta vasta sitten, kun tarha on jo toiminnassa. Vaarantuminen arvioidaan tapauskohtaisesti.