kolumni: Kuka sinä olet sil­loin, kun kukaan ei ole kat­so­mas­sa?

pääkirjoitus: Esi­mer­kil­lä on voimaa

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Tilaajille

Us­kon­not eivät ole ka­don­neet mi­hin­kään – ­tut­ki­ja Aini Lin­ja­kum­pu perää etenkin vi­ran­omai­sil­le lisää ym­mär­rys­tä ja tietoa eri us­kon­nois­ta

Moniuskonnollisessa yhteiskunnassa tieto ja ymmärrys eri uskonnoista on tärkeää jo yhteiskuntarauhan vuoksi. Uskontolukutaitoa voidaankin pitää kansalaistaitona siinä missä medialukutaitoa.

Uskontojen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole kadonnut, vaan uskontoihin liittyvät teemat, kysymykset ja haasteet ovat päinvastoin kasvavassa roolissa.

Näin väitetään uudessa Uskontolukutaito suomalaisessa yhteiskunnassa -kirjassa.

Onko puhe suomalaisen yhteiskunnan maallistumisesta ollut siis pelkkää harhaa?

– Yhteiskunnassa on nähtävillä kahdenlaista trendiä, jossa toisaalta maallistuminen etenee, mutta toisaalta esimerkiksi pelkästään maahanmuuton seurauksena meille muuttaa ihmisiä käytännössä joka puolelta maapalloa, jotka tuovat sitten oman uskontonsa mukanaan, yksi kirjan kirjoittajista, Lapin yliopiston uskontojen ja kulttuurien politiikan professori Aini Linjakumpu sanoo.

Uskontolukutaitoa parannettava

Aikaisemmin Suomen uskonnollinen kenttä voitiin hahmottaa pitkälti niin, että suurin osa suomalaisista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon, esimerkiksi 80-luvulla noin 90 prosenttia, ja pieni osa ortodoksiseen kirkkoon.

Haluatko lukea tämän jutun?

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet (ma-la) ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi