kolumni: Kan­nat­taa­ko päih­teis­tä kertoa lää­kä­ril­le?

pääkirjoitus: Saa­me­lais­pa­lis­kun­tien enem­mis­tön lähtö Pa­lis­kun­tain yh­dis­tyk­ses­tä on kova isku po­rol­lis­ten edun­val­vo­jal­le – mitä läh­ti­jät vies­ti­vät teol­laan?

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Tilaajille

Us­kon­not eivät ole ka­don­neet mi­hin­kään – ­tut­ki­ja Aini Lin­ja­kum­pu perää etenkin vi­ran­omai­sil­le lisää ym­mär­rys­tä ja tietoa eri us­kon­nois­ta

Moniuskonnollisessa yhteiskunnassa tieto ja ymmärrys eri uskonnoista on tärkeää jo yhteiskuntarauhan vuoksi. Uskontolukutaitoa voidaankin pitää kansalaistaitona siinä missä medialukutaitoa.

Uskontojen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole kadonnut, vaan uskontoihin liittyvät teemat, kysymykset ja haasteet ovat päinvastoin kasvavassa roolissa.

Näin väitetään uudessa Uskontolukutaito suomalaisessa yhteiskunnassa -kirjassa.

Onko puhe suomalaisen yhteiskunnan maallistumisesta ollut siis pelkkää harhaa?

– Yhteiskunnassa on nähtävillä kahdenlaista trendiä, jossa toisaalta maallistuminen etenee, mutta toisaalta esimerkiksi pelkästään maahanmuuton seurauksena meille muuttaa ihmisiä käytännössä joka puolelta maapalloa, jotka tuovat sitten oman uskontonsa mukanaan, yksi kirjan kirjoittajista, Lapin yliopiston uskontojen ja kulttuurien politiikan professori Aini Linjakumpu sanoo.

Uskontolukutaitoa parannettava

Aikaisemmin Suomen uskonnollinen kenttä voitiin hahmottaa pitkälti niin, että suurin osa suomalaisista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon, esimerkiksi 80-luvulla noin 90 prosenttia, ja pieni osa ortodoksiseen kirkkoon.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.