Uskontojen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole kadonnut, vaan uskontoihin liittyvät teemat, kysymykset ja haasteet ovat päinvastoin kasvavassa roolissa.
Näin väitetään uudessa Uskontolukutaito suomalaisessa yhteiskunnassa -kirjassa.
Onko puhe suomalaisen yhteiskunnan maallistumisesta ollut siis pelkkää harhaa?
– Yhteiskunnassa on nähtävillä kahdenlaista trendiä, jossa toisaalta maallistuminen etenee, mutta toisaalta esimerkiksi pelkästään maahanmuuton seurauksena meille muuttaa ihmisiä käytännössä joka puolelta maapalloa, jotka tuovat sitten oman uskontonsa mukanaan, yksi kirjan kirjoittajista, Lapin yliopiston uskontojen ja kulttuurien politiikan professori Aini Linjakumpu sanoo.
Uskontolukutaitoa parannettava
Aikaisemmin Suomen uskonnollinen kenttä voitiin hahmottaa pitkälti niin, että suurin osa suomalaisista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon, esimerkiksi 80-luvulla noin 90 prosenttia, ja pieni osa ortodoksiseen kirkkoon.