Redun johtaja avasi (LK 27.5.) yhtymänsä kiinteistöstrategiaa. Urheiluopiston uimahallista luovutaan 2028–29 sen teknisen käyttöiän päättyessä. Vapautuva alue hyödynnetään muuttuvan ja kehittyvän toiminnan tarpeisiin. Eikö ymmärretä, että uimahalli on merkittävä vetovoima- ja kilpailutekijä?
Se ei ole tärkeä vain opiston opiskelijoille, lyhytkurssilaisille, leireilijöille ja urheiluseuroille. Se on virkistys- ja palautumiskeskus myös kuntalaisille, matkailijoille ja etenkin Ounasvaaralla liikkuville ja opistolla treenaaville kansalaisille.
Uimahallia ei pidä ajatella vain menoeränä. Täytyy tietää, mihin opiston tuotto ja käyttö nojaa. Liikuntakiinteistöt ja olosuhteet ovat kalliita ylläpitää. Ne eivät bisnes, muttei niiden kuulu sitä ollakaan. Ne ovat yleishyödyllisiä liikuntapaikkoja, joissa asiakkailta peritään vain sen verran, että ne pysyvät kunnossa ja niin, että menoja voidaan subventoida muilla tulolähteillä.
Kalliiden menokohteiden valitusvirsi on kuultu moneen kertaan, kun yritetään kääntää keskustelu pois pääasiasta eli kustannustehottomasta organisaatiosta. Urheiluopisto ja yhtiö on tehnyt ylijäämäisen tuloksen 12 kertaa aikana, kun jää- ja uimahalli sekä ensilumenlatu ovat olleet olemassa, viimeksi 2017 ja 2018. Tuloksen tekemistä ne eivät ole silloin haitanneet.
Kuntayhtymän kiinteistöpolitiikka on muutenkin ollut poukkoilevaa. Korvanrannan hallintorakennusta peruskorjattiin yli 7 miljoonalla. Nyt siitä ollaan luopumassa. Oppipojan kiinteistöä myytiin neljä vuotta. Päättäjille luuloteltiin siitä saatavan yli 6 miljoonaa. Ostaja piileksi pari vuotta. Kauppa piti purkaa oikeusteitse. Kauppakirjaa tehtäessä ei vaadittu käsirahaa, eikä saatu aikaan kirjallista maksusuunnitelmaa. Tyhjän tilan ylläpitoon kului pari miljoonaa.
Oppipojasta saatiin 4 miljoonaa, mutta samalla tehtiin ”vastakauppa”, jossa kuntayhtymä osti Santasport-yhtiölle Ounasvaaran Helmen osakkeet 5 miljoonalla. Persaukinen yhtiö ei sitä olisi pystynyt hankkimaan.
Strategiassa luvataan Santasportin osalta turvata urheiluopiston toimintaedellytykset ja parantaa palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia tukea kokonaisuuden kehittymistä. Ei onnistu, jos merkittävistä, yleishyödyllisistä liikuntapaikoista luovutaan.
Strategian mukaan tilakantaa on kehitetty tiiviissä yhteistoiminnassa omistajakuntien kanssa. Aikoinaan opiston uimahallin alun takasivat Rovaniemi ja silloinen maalaiskunta. Onko Rovaniemi nyt todella hallin lakkauttamisen kannalla?