Sosiaalinen media on täynnä pojille ja nuorille miehille suunnattua sisältöä, joka antaa neuvoja ulkonäön parantamiseen. Tällaista sisältöä kutsutaan nimellä “looksmaxxing”. Termi tarkoittaa pyrkimystä parantaa omaa ulkonäköä, ja sitä kautta koko elämää.
Ulkonäön paranteluun on kehitetty puhelinsovelluksia, jotka lupaavat analysoida ja antaa parannusehdotuksia käyttäjän ulkonäöstä pelkän kasvokuvan perusteella. Applen sovelluskaupassa tällaisia sovelluksia on satoja. Monia niistä markkinoidaan erityisesti miehille käyttämällä looksmaxxing -termiä.
Haluan selvittää, millaisia ohjeita nämä sovellukset antavat. Lataan LooxUP -nimisen sovelluksen, joka mainostaa itseään “miesten ykkössovelluksena”, ja väittää, että sillä on yli 15 000 käyttäjää.
Väitetysti tekoälyyn pohjautuva sovellus pyytää tiedon sukupuolestani sekä kuvat kasvojen etu- ja sivuprofiilista. Syötän tiedot ja otan kuvat, jonka jälkeen sovellus analysoi kasvoni ja antaa niiden eri osa-alueille pisteet asteikolla 1–10. Tulokset ovat seuraavat: silmät 9,0, hiusraja 5,5, iho 8, kasvot 6,9, leukalinja 9,7 ja maskuliinisuus 6,1. Sovelluksen kehittäjä ei avaa, mihin tekoälyanalyysi perustuu. Herää ajatus, että analyysin sijaan sovellus voi yhtä hyvin antaa vain sattumanvaraisesti arvosanoja ilman kuvien todellista tulkitsemista.
Kun itse olin yläasteella 2010-luvulla, olin monen teinin tapaan epävarma ulkonäöstäni. Halusin olla lihaksikkaampi ja toivoin itselleni selkeämpää leukalinjaa ja korkeampia poskipäitä. Jos olisin yhä teini, analyysin tulokset tuntuisivat huolestuttavilta. Varsinkin maskuliinisuuden kohtalainen arvosana saattaisi tuntua riittämättömältä.
Sovellus tarjoaa jokaiselle osa-alueelle yleispäteviä vinkkejä ulkonäön ehostamiseen, jotka paljastavat sen ylläpitävän klassista miehuuden kauneuskäsitystä. Se muistuttaa ihonhoitorutiinin tärkeydestä, kulmakarvojen nyppimisestä ja hiustyyleistä, jotka kehystävät kasvoja maskuliinisemman vaikutelman aikaansaamiseksi. Sovellus antaa myös ymmärtää, että miehen tulisi tavoitella terävämpää leukalinjaa, jonka saavuttamiseksi minulle ohjeistetaan kasvojumppaa sekä rasvan polttamista.
Jos nykyinen looksmaxxing-ilmiö olisi ollut yläkouluvuosinani yhtä näkyvästi esillä kuin nyt, olisin voinut helposti ajautua kokeilemaan epätoivoisesti erilaisia harjoitteita, joita nykyään löytyy runsaasti sosiaalisesta mediasta.
Sen vuoksi haen sovelluksen antamiin vinkkeihin konkreettisia ohjeita Tiktokista. Tuhansia tykkäyksiä ja näyttökertoja keräävillä videoilla minua ohjeistetaan esimerkiksi kasvojen lymfahieronnan harjoittamiseen, joiden kerrotaan terävöittävän kasvonpiirteitä poistamalla nestettä kasvoilta. Lisäksi looksmaxxaajat antavat minulle erilaisia treeni- ja ruokavaliovinkkejä.
Osa sisällöntuottajista lupaa, että ulkonäön kehittäminen voi muuttaa elämän suunnan esimerkiksi deittailun osalta. He vakuuttavat, että ulkonäkö on sosiaalista pääomaa, jonka kasvattaminen voi lisätä mahdollisuuksia löytää puoliso tai seksikumppani.
Pahimmillaan näkemäni neuvot ovat vaarallisia. Osa sisällöntuottajista suosittelee peptidejä ja niin sanottua “bonesmashingia”, joka on kasvojen tarkoituksellista lyömistä tylpillä esineillä. He väittävät, että kasvoluiden lyöminen johtaa jykevämpään leukalinjaan ja korkeisiin poskipäihin, jollaiset heidän mukaansa tosimiehillä eli “alfoilla” on. Kasvoluiden lyömisen positiivisille vaikutuksille ei ole tieteellistä näyttöä. Sen sijaan seurauksena voi olla vakavia vammoja.
Looksmaxxing-vaikuttajat ovat kuin modernin ajan Narkissoksia. Antiikin myytissä kauneudestaan tunnettu poika rakastui omaan kuvaansa, joka lopulta tuhosi hänet. Digiajan Narkissokset kohdistavat huomionsa itsensä lisäksi someseuraajiinsa, jotka koostuvat isolta osin vaikutusalttiista pojista, jotka hakevat paikkaansa maailmassa. Pojat voivat jopa riskeerata oman terveytensä noudattamalla vaikuttajien ohjeita saavuttaakseen normatiivisia miesihanteita.
Looksmaxxing-termi on levinnyt monien elämäntapavaikuttajien somekieleen, mutta sen juuret ovat incel-kulttuurissa.
Incel-kulttuuria tutkineen Turun yliopiston väitöskirjatutkijan Kirsti Sippelin mukaan looksmaxxing on incel-maailmassa alun perin liittynyt miesten välisessä kuvitellussa hierarkiassa etenemiseen.
Sippelin mukaan hierarkiassa etenemisen määrittää heteroseksuaalinen menestys. Incel-kulttuurissa heteroseksuaalisella menestymisellä tarkoitetaan sitä, että miesten välisessä hierarkiassa korkeammalle sijoittuvat ne, joilla on esimerkiksi parisuhde, lapsia tai enemmän seksikumppaneita kuin muilla miehillä.
– Näennäisesti miehet kilpailevat incel-maailmassa naisista, mutta todellisuudessa kilpailu käydään miesten välillä. Naiset toimivat ikään kuin mittareina sille, kuka on “enemmän mies” kuin muut.
Incel-kulttuuriin sisältyy oletus, että naiset ovat pinnallisia, ja valitsevat kumppaninsa ensisijaisesti ulkonäön perusteella. Inceleiden mukaan maskuliininen mies menestyy parhaiten parisuhdemarkkinoilla, ja se on yksi keskeinen syy miksi maskuliinisuutta tavoitellaan.
Sippelin mukaan looksmaxxing korostaa klassista maskuliinisuutta, jossa ulkonäkö yhdistetään muihin miehisinä pidettyihin ominaisuuksiin, kuten dominanssiin ja fyysiseen kyvykkyyteen.
Kaikki somen looksmaxxing-sisältö ei liity suoraan incel-kulttuuriin, koska termi on levinnyt laajaan käyttöön. Looksmaxxingin sisällä toimii kuitenkin incel-kulttuuriin vahvasti linkittynyt manosfääri, jota edustavat maskuliinisuusvaikuttajat pyrkivät ulkonäkövinkkien jakamisen lisäksi vahvistamaan perinteisiä sukupuolirooleja. Heidän mukaansa miehen luontainen tarve on olla perheen pää ja sen suojelija. Terveen naisen taas kuuluu heidän mielestään olla vastaanottavainen kumppani, joka asettaa miehen halut omien halujen ja tarpeiden edelle.
Mikä manosfääri?
Manosfääri on kasvava ilmiö. Se on löyhä feminismiä vastustavien yhteisöjen verkosto, jotka ylläpitävät kapeaa käsitystä mieheydestä joista on tullut digimaailmassa kasvava ilmiö. Manosfääri väittää käsittelevän miesten haasteita isyydestä deittailuun, mutta usein levittävät haitallisia väitteitä siitä, että sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen tapahtuu miesten oikeuksien kustannuksella. Asiantuntijoiden mukaan manosfääri normalisoi myös tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Mikä incel?
Incel on lyhenne englannin kielisistä sanoista “involuntary celibacy” eli vastentahtoinen selibaatti. Incel-yhteisöt koostuvat suurelta osin heteroseksuaalisista miehistä, jotka rakentavat identiteettiään romanttisen ja seksuaalisen elämän puutteen ympärille. Incel-yhteisöissä iso osa miehistä kokee puutteen johtuvan etenkin ulkonäöstään. Incel-yhteisöissä naisviha ja miesten uhriaseman korostaminen luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kaikki vastentahtoisesti selibaatissa olevat eivät identifioi itseään inceleiksi.
