Suomen työmarkkinamallin uudistaminen on myös julkisten ja naisvaltaisten alojen etu. Väitteet siitä, että hallitus ajaisi naisvaltaiset alat ikuiseen palkkakuoppaan, eivät pidä paikkaansa. Päinvastoin nykyisillä rakenteilla palkkakuopasta on vaikea nousta.
Esimerkiksi hoitajat tai varhaiskasvatuksen opettajat eivät voi päästä pois palkkakuopasta, jos julkisen talouden velkaantuminen jatkuu. Palkkakuopasta on mahdollista nousta, kun Suomessa on työmarkkinamalli, joka vahvistaa julkista taloutta.
Suomi on pieni ja viennistä riippuvainen maa. Vientivetoisissa maissa julkisen talouden vahvistuminen riippuu pitkälti siitä, miten vientiyritykset pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa. Mitä paremmin vientiyrityksemme pärjäävät, sitä enemmän julkisen sektorin palkanmaksukyky vahvistuu. Vain tällä tavalla julkisten naisvaltaisten alojen palkkataso voi kestävällä tavalla nousta.
Ruotsin sovittelutoimiston pääjohtaja, sosiaalidemokraattitaustainen Irene Wennemo kertoi marraskuussa 2023 Suomen työmarkkinamallia koskevassa seminaarissa, että sukupuolten väliset palkkaerot ovat Ruotsissa kaventuneet vientivetoisen työmarkkinamallin myötä. Ruotsissa vientivetoisen työmarkkinamallin sisällä naisvaltaisille työvoimapula-aloille on kohdennettu korkeampia palkankorotuksia.
Näin on mahdollista tehdä myös Suomessa. Tämä edellyttää, että julkisen sektorin työntekijäliitoilta löytyy riittävästi sisäistä solidaarisuutta kohdennuksista sopimiseen. Tämä kysymys kuuluu täysin ja yksinomaan sopijaosapuolille.
Hallituksen suunnasta on useasti vedottu työmarkkinajärjestöihin, jotta vientivetoisesta palkkamallista neuvoteltaisiin kaksikantaisesti. Neuvottelut eivät ole toteutuneet SAK:n vetäydyttyä kahteen otteeseen neuvottelupöydästä. Olisi toivottavaa, että asiasta löytyisi Suomen kannalta kestävä ratkaisu sopimalla.