Työministeri Matias Marttinen (kok.) uskoo, että suomalaiset yritykset innostuvat hallituksen kaavailemasta nuorten työllistymissetelistä. Marttinen sanoo STT:lle uskovansa, että seteliin varattu 30 miljoonan euron määräraha käytetään kokonaan.
– Lähtökohtani on ollut valmistelussa se, että setelistä tehdään yrityksille niin helppokäyttöinen, että kynnys ottaa se käyttöön on mahdollisimman pieni, Marttinen kertoo.
Setelillä on tarkoitus tukea kriteerit täyttävien 18–29-vuotiaiden työllistymistä kattamalla osa heidän palkkakuluistaan puolen vuoden ajalta. Käytännössä palkasta maksetaan puolet mutta kuitenkin niin, että tuki on korkeintaan 1 500 euroa kuussa. Puolelta vuodelta tämä tekee yhteensä 9 000 euroa.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan tuen piiriin voidaan saada laskennallisesti 3 300–4 400 nuorta, eli 30 miljoonan euron potti riittäisi tällaisen joukon työllistämiseen.
– Uskon, että tämä määräraha tulee käytetyksi ja tällä on vaikutuksia nuorten työllistämisessä, Marttinen sanoo.
Työllisyysalueilta kriteerit yrityksille
Petteri Orpon (kok.) hallituksen syksyn budjettiriihessä ideoiman työllistymissetelin on määrä tulla käyttöön ensi vuoden alussa. Asetusta on valmisteltu TEM:ssä, ja työ on Marttisen mukaan teknisiä viilauksia vaille valmis.
Yritykset voivat hakea työllistymisseteliä kuntien ja kaupunkien muodostamilta työllisyysalueilta.
Setelien myöntäjät saavat pitkälti määritellä kriteerit sille, minkälaiset yritykset voivat seteliä hakea. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi setelin rajaamista vain tiettyihin toimialoihin.
Setelillä työllistettävän 18–29-vuotiaan nuoren on pitänyt olla työttömänä vähintään puoli vuotta. Poikkeuksena ovat nuoret, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Heillä edellytyksenä on vähintään kolmen kuukauden työttömyys.
Marttinen sanoo, että nuorten osaamisen kehittäminen on keskeinen ajatus työllistymissetelin taustalla. Tätä kautta setelillä on hänen mukaansa puolen vuoden tukiaikaa pidempiä vaikutuksia työllistymiseen.
– Tavoitteena on, että kuuden kuukauden tukijakson jälkeen nuoren osaaminen ja ammattitaito on noussut jo niin paljon, että työnantaja voi palkata hänet ilman tukea töihin.
