Hallituksen valmistelemat uudet säännöt tuulivoimaloiden sijoittelulle painottaisivat tuulivoiman Pohjois-Suomeen.
Etäisyyssääntely on osa hallituksen luonnosta uudeksi alueidenkäyttölaiksi, joka on ollut lausuntokierroksella. Luonnoksen mukaan tuulivoimaloiden etäisyyden asutuksesta tulisi olla kahdeksan kertaa voimalan korkeus, käytännössä 2 400–2 800 metriä.
Tällä hetkellä sopiva etäisyys arvioidaan tapauskohtaisesti melu-, välke- ja maisemavaikutusten perusteella. Nykyisten tuulivoimahankkeiden keskimääräinen etäisyys asutuksesta on 800 metriä.
Jos lakimuutos tulee voimaan, puolessa Suomen maakunnista tuulivoimarakentaminen olisi jatkossa hyvin rajoitettua.
2000 metrin etäisyydellä 84 prosenttia ja 2800 metrin etäisyydellä 93 prosenttia kaikista mahdollisista rakennuspaikoista sijoittuu Pohjois-Suomeen, painottuen selvästi Lappiin.
Etäisyyssääntely rajaa pohjoisessakin 56–74 prosenttia mahdollisista rakennuspaikoista ja työntää rakentamista erämaisille alueille.
Sähkön tarve kasvaa etelän kaupungeissa
Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomessa tuulivoiman rakennuspaikat vähenisivät maakunnasta ja etäisyydestä riippuen 75–100 prosenttia.
Jos käyttöön otetaan 2 000 metrin minimietäisyys asutuksesta, viidessä Manner-Suomen maakunnassa ei olisi enää yhtään rakennuspaikkaa tuulivoimaloille. Jos etäisyydeksi määrätään 2 800 metriä, koko Etelä-Suomeen mahtuisi kaksi voimalaa.
Länsi-Suomessa katoaisi yli 90 prosenttia mahdollisista rakennuspaikoista, jos minimietäisyys asetetaan 2 000:een tai 2 800 metriin.
Itä-Suomessa tuulivoimaa rajoittaa jo ennestään aluevalvonta. 2 000 metrin raja karsisi kolme neljännestä mahdollisista rakennuspaikoista, 2 800 metrin raja 94 prosenttia.
Samalla sähkön tarve jatkaa kasvuaan eteläisen Suomen kaupungeissa, joista on suljettu kivihiilipohjaista sähköntuotantoa.
"Hyväksyttävyyden kipuraja voi tulla vastaan"
Keskuskauppakamari pitää ehdotettua kaavamaista etäisyyssääntelyä investointien, sähköjärjestelmän ja alueiden elinvoiman kannalta vahingollisena.
Keskuskauppakamarin johtava elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen toteaa, että uudet säännöt asettaisivat puolet maakunnista tuulivoimapaitsioon.
– Pohjois-Suomi taas joutuisi kantamaan koko maan sähköntuotannon lisäystarpeet. Vaikka investointeja ja energiaa tarvitaan myös pohjoisessa, voivat hyväksyttävyyden kipurajat tulla vastaan. Samalla sähköä pitäisi siirtää entistä enemmän pohjoisesta etelän kulutukseen, Säkkinen sanoi tiedotteessa.
Keskuskauppakamari katsoo, että kaavamainen etäisyyssääntely aiheuttaisi enemmän ongelmia kuin ratkaisee.
– Paras ratkaisu on pitää kiinni nykymallista, jossa sopiva etäisyys arvioidaan tapauskohtaisesti, melu-, välke- ja maisemavaikutusten perusteella ja päätösvalta on paikallisella tasolla. Kaikkialle tuulivoima ei sovi, ja jo nyt kunnat voivat asettaa etäisyysvaatimuksia voimaloille, Säkkinen sanoi.
Keskuskauppakamarin esittämät arviot pohjautuvat konsulttiyhtiö FCG:n ympäristöministeriölle laatimaan raporttiin.
Luonnonsuojeluliitto ja saamelaispaliskunnat kriittisiä
Myös Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) pitää nykyistä melumallinnuksiin perustuvaa järjestelmää parempana kuin tiukkaa metrimääräistä vähimmäisetäisyyttä asutukseen.
Järjestön mielestä tuulivoimalat tulisi sijoittaa sellaisten alueiden läheisyyteen, jotka ovat jo valmiiksi ihmisen muokkaamia.
– Jos minimietäisyys ajaa tuulivoiman pitkin erämaita, se lisää sähköjohtojen määrää ja rakentamiskustannuksia. Se olisi huono juttu, kommentoi liiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola Lapin Kansalle maaliskuussa.
Saamelaispaliskunnat ry:n puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio toteaa, että erämaiset alueet ovat erittäin tärkeitä porolaidunalueita. Siksi hänen mukaan uudistuksen vaikutukset poronhoitoon ja saamelaiskulttuuriin täytyy arvioida.
Edit. klo 13.41: Lisätty luonnonsuojeluliiton ja saamelaispaliskuntien osuudet.
