Rakentaminen: Bud­jet­ti paukkui rajusti yli: Lapin kes­kus­sai­raa­lan laa­jen­nus maksaa jopa 40 mil­joo­naa euroa ar­vioi­tua enemmän

Uutisanalyysi: Su­per­tap­pa­jia vai nälkään kuol­lei­ta poroja?

Kolumni: Kuka ha­luaa­kaan sopia työ­eh­dois­ta ja pal­kois­ta pai­kal­li­ses­ti ja kuka taas ei?

Mainos: Yhtä tuore kuin jär­ves­tä nos­tet­tu rautu. Tilaa Lapin Kansa 1kk 1 €. Klikkaa ti­laus­si­vuil­le.

Tut­ki­jat va­roit­ta­vat: Ark­ti­set maa-alueet vi­her­ty­vät – lumen var­hai­nen su­la­mi­nen saa kasvit lehteen entistä ai­kai­sem­min

Syyt vihertymiseen ovat mutkikkaampia ja vaihtelevampia kuin aiemmin on arveltu.

Uudella teknologialla on onnistuttu kartoittamaan entistä tarkemmin arktisten alueiden vihertymistä. Kuva otettu Kanadan Herschel-saarelta.
Uudella teknologialla on onnistuttu kartoittamaan entistä tarkemmin arktisten alueiden vihertymistä. Kuva otettu Kanadan Herschel-saarelta.
Kuva: Jeff Kerby

Ilmastomuutoksen aiheuttamasta arktisen alueen näkyvästä vihertymisestä huolestuneet tutkijat ovat ottaneet käyttöönsä uusia menetelmiä ymmärtääkseen paremmin, miten laajat ja puuttomat tundra-alueet vihertyvät. Avainroolissa on uusi drooni- ja satelliittiteknologia. Asiasta kertoo Lapin yliopiston Arktinen keskus.

Kasvit reagoivat nousseisiin kesälämpötiloihin, ja myös lumien sulamisen varhentuminen saa kasveja lehteen entistä aikaisemmin. Tundran kasvillisuus leviää uusille alueille ja jo kasvavilla alueilla kasvusto muuttuu korkeammaksi.

National Geographicin johtama 40 hengen tutkimusryhmä 36 eri tutkimuslaitoksesta on selvittänyt, että syyt vihertymiseen ovat mutkikkaampia ja vaihtelevampia kuin aiemmin arveltiin. Kun verrataan ilmasta ja maasta kerättyjä tietoja toisiinsa, saadaan aikaan tähän mennessä selkein kuva siitä, miten Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoiset alueet muuttuvat lämpötilan noustessa.

Pohjoisamerikkalaisten ja eurooppalaisten tutkijoiden ryhmä on satelliittikuvien kautta havainnut, että arktisten alueiden vihertyminen johtuu muustakin kuin vain tundrakasvien reagoinnista maaperän lämpenemiseen. Satelliitit ovat tallentaneet muutoksia muun muassa lumen sulamisen ajankohdassa ja maaston kosteudessa.

– Uudenlainen teknologia, kuten sensorit drooneissa, lentokoneissa ja satelliiteissa, on auttanut jäljittämään muuttuvia vihertymisen malleja. Satelliittien erottelukyky kattaa jalkapallokentän kokoisia alueita, sanoo tutkimusta johtanut tohtori Isla Myers-Smith Edinburghin yliopistosta.

Pohjois-Arizonan yliopiston professori Scott Goetz korostaa tutkimuksen tärkeyttä maailmanlaajuisen ilmaston lämpenemisen ymmärtämisessä. Tundran kasvit toimivat muurina lämpenevän ilmaston ja jäiseen routaan varastoituneiden isojen hiilikertymien välillä.

Muutokset kasvillisuudessa muuttavat tasapainoa maahan vangitun hiilen ja sen ilmakehään vuotamisen välillä. Pienetkin heilahdukset tässä voivat estää merkittävästi yrityksiä pitää maapallon lämpeneminen alle 1,5 celsiusasteessa, joka on yksi Pariisin ilmastosopimuksen tärkeimmistä tavoitteista.

Tutkimus auttaa tutkijoita selvittämään, mitkä tekijät nopeuttavat tai hidastavat lämpenemistä.

Tutkimusartikkeli Complexity revealed in the greening of the Arctic on julkaistu arvostetussa Nature Climate Change -tiedejulkaisussa 31.1.2020.

Suomesta tutkimukseen osallistui tutkimusprofessori Bruce Forbes Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta.

Tutkimusta ovat rahoittaneet National Geographic Society Yhdysvalloista ja useat muut toimijat, mukaan lukien NASAn arktisen ympäristön muutoksia tutkiva ABoVE-ohjelma ja Yhdistyneiden kuningaskuntien ympäristöntutkimusneuvosto.

Tutkimusta tukivat eri tavoin myös saksalainen biodiversiteettitutkimuksen keskus ja Yhdysvaltojen kansallisen tiedeakatemian työryhmä Understanding Northern Latitude Vegetation Greening and Browning.