Päivittyvä lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le Lapissa

Koronaseuranta: Maa­nan­tain ko­ro­na­seu­ran­ta: Län­si-Poh­jas­sa neljä uutta tar­tun­taa, Ivalon ter­veys­kes­kus ruuh­kau­tu­nut

Tut­ki­jat löy­si­vät yh­tey­den ilman sii­te­pö­ly­pi­toi­suuk­sien ja ko­ro­na­vi­rus­tar­tun­to­jen ti­hey­den välillä – syynä sii­te­pö­lyn vas­tus­tus­ky­kyä hei­ken­tä­vä vai­ku­tus

Korkeiden siitepölypitoisuuksien ja tartuntatiheyden nousujen välillä oli useimmissa tapauksissa noin neljän päivän viive.

Siitepölypitoisuuksien ja covid-19-viruksen tartuntatiheyden välillä löydettiin yhteys, eli positiivinen korrelaatio, kansainvälisessä tutkimuksessa, johon osallistuivat Suomesta Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto. Kuvituskuvassa siitepölyä mikroskoopissa.
Siitepölypitoisuuksien ja covid-19-viruksen tartuntatiheyden välillä löydettiin yhteys, eli positiivinen korrelaatio, kansainvälisessä tutkimuksessa, johon osallistuivat Suomesta Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto. Kuvituskuvassa siitepölyä mikroskoopissa.
Kuva: Kontiainen Jarmo

Ulkoilman siitepölypitoisuuden nousun ja Covid-19-tartuntatiheyden välillä on yhteys, osoittaa uusi kansainvälinen tutkimus. Ilmiö ei kuitenkaan liity siitepölyallergiaan, vaan siitepölyaltistus voi itsessään heikentää kehon vastuskykyä tiettyjä kausiluonteisia viruksia vastaan.

Jo aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että siitepölylle altistuminen vaikuttaa hengitysteiden puolustautumiseen virusinfektioita vastaan vähentämällä antiviraalisen interferonin vapautumista.

Suomesta tutkimukseen osallistuivat Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto. Tutkimuksessa havaittiin ulkoilman korkean siitepölypitoisuuden selittäneen yli 40 prosenttia koronaviruksen tartuntatiheyden noususta, osittain yhdessä ulkoilman kosteuden ja lämpötilan kanssa.

Korkeiden siitepölypitoisuuksien ja tartuntatiheyden nousujen välillä oli useimmissa tapauksissa noin neljän päivän viive, joka vastaa karkeasti covid-19-tartunnan itämisaikaa.

– On tärkeää kiinnittää huomiota siitepölykauden etenemiseen ja erityisesti jaksoihin, jolloin ilman siitepölypitoisuudet ovat korkeita. Siitepölylle altistumista kannattaa vähentää esimerkiksi välttämällä ulkoilua korkeimpien siitepölypitoisuuksien aikana tai suojaamalla hengitystiet, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Mikhail Sofiev, joka osallistui tutkimusaineiston analysointiin.

Tutkimuksessa arvioitiin myös keväällä 2020 toteutettujen rajoitustoimien vaikutusta. Rajoitustoimet onnistuivat puolittamaan tartuntatiheyden verrattuna tilanteisiin, joissa toimenpiteitä ei tehty, vaikka ilmassa oli runsaasti siitepölyä.

Ilmatieteen laitos kertoo tiedotteessaan, että pienempään tartuntatiheyteen vaikutti todennäköisesti se, että rajoitustoimien aikana ihmiset altistuvat vähemmän sekä virukselle että immuunipuolustusta heikentävälle siitepölylle. Rajoitustoimien puuttuessa suuret siitepölypitoisuudet voivat puolestaan nostaa tartuntatiheyttä jopa kymmenillä prosenteilla.

Analysoitavaa aineistoa tutkimukseen koottiin yhteensä 31 maasta ja siihen osallistui jopa 150 tutkijaa. Ilmatieteen laitoksen tutkijat kuuluivat ydinryhmään, joka suunnitteli tutkimusasetelman ja analysoi data-aineistoja, ja Turun yliopisto tarjosi siitepölydataa Suomen alueelta. Tutkimus julkaistiin maaliskuussa 2021 Proceedings of the US National Academy of Sciences -julkaisusarjassa (PNAS).