Lähiaikoina on ratkaistava, annammeko asunnoissa harjoitettavan villin majoitustoiminnan jatkua vai asetammeko sille todelliset rajat. Kokemus Euroopasta on osoittanut, että hallitsematon, lyhytvuokrauksen nimellä harjoitettu asuntojen majoituskäyttö aiheuttaa vakavia yhteiskunnallisia ongelmia.
Asuntojen vuokrat ja ostohinnat ovat nousseet tavallisten ihmisten tavoittamattomiin. Asunnoista on tullut harmaan majoitustoiminnan pelivälineitä. Suomessa ei ole varaa toistaa muun Euroopan aiempia virheitä.
Lähes kaikissa Euroopan maissa ammattimaista lyhytvuokrausta on ryhdytty rajoittamaan tai se on kielletty. Amsterdamissa ja Barcelonassa omassa asuinkäytössä olevaa kotia voi vuokrata noin 30 vuorokautta vuodessa.
Ammattimaisen asuntomajoituksen rajoittamisen tavoitteena on tervehdyttää asuntomarkkinoita ja turvata yritysten työvoiman saantia. Euroopassa on oivallettu, ettei ammattimainen lyhytvuokraus saa ohittaa pitkän aikavälin asumisen tarpeita eikä vääristää asuntomarkkinoita.
Rovaniemellä lyhytvuokrauskäytössä olevien asuntojen määrä on asukaslukuun suhteutettuna kolminkertainen Barcelonaan verrattuna. Matkailuelinkeino ei voi perustua asuntojen majoituskäyttöön. Matkailu, kuten muutkin elinkeinot tarvitsevat asiakkaita, työvoimaa ja kestävää asuntopolitiikkaa.
Suomen on syytä ottaa opiksi ja seurata eurooppalaista linjaa estämällä ammattimainen lyhytvuokraus asuinhuoneistoissa. Ilman sääntelyä asuntojen hinnat nousevat, paikalliset asukkaat joutuvat muuttamaan pois, työvoiman saanti vaikeutuu entisestään ja kaupunkien elinvoima heikkenee.
Matkailu on niin tärkeä elinkeino, ettei sitä tule pilata pyrkimyksellä pikavoittoihin. Samalla on huolehdittava, ettei matkailu voi viedä muiden elinkeinojen kasvun edellytyksiä ottamalla haltuunsa yhteiskunnan perusresursseihin kuuluvia asuntoja. Kaupunkien tulee säilyttää kaavoitusmonopolinsa sekä elinvoimansa ihmisten kotikaupunkeina – ei pelkästään turistien lyhytaikaisina majapaikkoina.